Atorox-palkinto nostaa esiin edellisen vuoden tieteisnovellien kärkikastin

Kuvassa on mustavalkoinen piirros Atorox-robotista.
Kuvassa on mustavalkoinen piirros Atorox-robotista.

Fyysinen Atorox-palkinto on nimimerkki Outsiderin eli Aarne Haapakosken luoman Atorox-robotin savesta muotoiltu pää.

Atorox on Suomen vanhin tieteiskirjallisuuspalkinto, joka jaetaan vuosittain edellisen vuoden parhaalle ensimmäistä kertaa julkaistulle kotimaiselle suomen- tai ruotsinkieliselle tieteis- tai fantasianovellille. Atorox-kilpailun järjestää Turun Science Fiction Seura ry. Kotimaisille kirjoittajille Atoroxin lyhytlistalle pääsy on iso juttu, mutta piirien ulkopuolella kilpailua tunnetaan heikommin.

Miten Atoroxin lyhytlistalle sitten pääsee? Varsinainen kilpailu alkaa, kun esiraati aloittaa luku-urakkansa hieman ennen vuoden vaihtumista. Tänä vuonna esiraadissa oli mukana viisi jäsentä, joista allekirjoittanut oli yksi. Olin mukana esiraadissa nyt kolmatta vuotta peräkkäin ja vaikka urakka on melkoisen intensiivinen, on se myös antoisa. Esiraadin tehtävänä on lukea kaikki edellisen vuoden novellit siten, että jokaisen novellin lukee vähintään kaksi esiraatilaista. Novellille voi antaa joko 0 tai 1 pistettä, joista 1 puoltaa novellin jatkoa kisassa. Itse luin tänä vuonna novelleista 82 kappaletta, yhteensä niitä oli kisassa mukana hieman alle 250 kappaletta.

Varsinaiselle finaalilistalle novelli voi päästä esiraatiäänillä, fandom-äänillä tai molempien yhdistelmällä. Fandom-ääniä voi antaa pitkin vuotta kuka tahansa, joten erinomaisen spefinovellin kohdatessaan kannattaakin käyttää hetki novellin äänestämiseen. Äänestyslomake ja muukin olennainen tieto löytyvät Turun Science Fiction Seura ry:n nettisivuilta.

Tämän vuoden tasokkaalle lyhytlistalle ylsi 21 novellia, jotka antavat monipuolisen katsauksen kotimaisen spefiin. Mukana olevissa novelleissa muun muassa pohditaan tekoälyn ihmisoikeuksia, löydetään syvempi tai ainakin lihallisempi yhteys mytologiseen olentoon, matkustetaan ajassa ja kirjoitetaan uudelleen kansantaruja. Tekstejä löytyy siis monenlaiseen makuun.

Atorox-palkinnon yksi hienouksista on, että varsinaisen voittajan päättävät lukijat. Kuka tahansa voi ilmoittautua finaaliraatiin mukaan, jolloin lyhytlistan novellit saa itselleen luettavaksi ja pääsee niistä äänestämään. Tämän vuoden finaaliäänestäjäksi ehtiikin vielä ilmoittautua 3.4.2022 asti, joten suosittelen halukkaita laittamaan pikaisesti sähköpostia osoitteeseen atorox2022@tsfs.fi.

Jos koko lyhytlistan lukeminen puolestaan ei innosta, mutta novellit kyllä, on ratkaisu lähellä. Tämän vuoden lyhytlistan novelleista kaikki on nimittäin julkaistu julkaisuissa, jotka löytyvät HelMet-kirjaston valikoimista.

Novelleja julkaistaan erityisesti tieteiskirjallisuuteen keskittyneissä lehdissä. Esimerkiksi Portti– ja Tähtivaeltaja-lehtiä löytyy kokoelmasta useampiakin vuosikertoja ja laadukkaiden novellien lisäksi niistä löytyy myös mainioita pidempiä artikkeleita ja kirja-arvosteluja. Portti-lehti myös järjestää vuosittain oman novellikilpailunsa, jossa hyvin pärjänneet tekstit usein sijoittuvat myös Atoroxin lyhytlistalle.

Novellinhimoisten kannattaa pitää silmällä myös Osuuskumma -kustantamon ja Suomen tieteis- ja fantasiakirjoittajat ry:n julkaisuja. Kummankin julkaisijan viime vuotisista kokoelmista Ei aivan ihmisiä ja Aurinkosydän sijoittui useampia novelleja lyhytlistalle.

Tartu siis rohkeasti novelliin ja anna niiden viedä mennessään uusiin maailmoihin ja mielenkiintoisten kysymysten äärelle!

Atoroxin lyhytlista

  • Serafia Alho: Kuka palvelee palvelinta (Aurinkosydän – kaikuja paremmista tulevaisuuksista, Suomen tieteis- ja fantasiakirjoittajat ry)
  • Katariina Heikkilä: Koko kansan sankari (Portti tuntemattomaan, Vaskikirjat)
  • Katariina Heikkilä: Kyllä niin taas vitutti (Portti 1/2021)
  • Avi Heikkinen: Huomisen tekijät (Portti 2/2021 / Kosmoskynä-verkkolehti)
  • Markku Herd: Pimeän puolen välivarasto (Portti 1/2021)
  • Emmi Itäranta: Maailman iho (2040: Tarinoita demokratian tulevaisuudesta, Teos&Sitra)
  • Jyrki Kasvi: Kaikki tulevaisuuteni (Ei aivan ihmisiä – novelleja tulevaisuuden älyistä, Osuuskumma)
  • Jussi Katajala: Nälkäkurki (Portti 2/2021)
  • Teemu Kivi: Sahdittaja (Portti 2/2021)
  • Vehka Kurjenmiekka: Maailman parhainta mehiläishilloa (Muistojemme Viistokatu, Helmivyö)
  • Maarit Leijon: Mustarastas (Portti 4/2020)
  • Anne Leinonen: Kadonneen kirjailijan tapaus (Nokkion laulu, Osuuskumma)
  • Anni Kuu Nupponen: Ja maa vastasi (Aurinkosydän – kaikuja paremmista tulevaisuuksista, Suomen tieteis- ja fantasiakirjoittajat ry)
  • Anni Kuu Nupponen: Pimeys joka olet (Ei aivan ihmisiä – novelleja tulevaisuuden älyistä, Osuuskumma)
  • Anni Kuu Nupponen: Tarina matonkutojasta ja prinsessasta (Portti tuntemattomaan, Vaskikirjat)
  • Hanna Oittinen: Kutuaika (Kosmoskynä 1/2021)
  • Oskari Rantala: Kieltäytyjien planeetta (Portti tuntemattomaan, Vaskikirjat)
  • Anna Salonen: Ensimmäisen maailman ongelmia (Portti 3/2021)
  • Johanna Sinisalo: Tuonen tytin tili- ja tutkimuskirjat (Satalatva: Kalevala uusin silmin, Tammi)
  • A. Tyrskyluoto: Huomenna hän on vapaa (Ei aivan ihmisiä – novelleja tulevaisuuden älyistä, Osuuskumma)
  • Reetta Vuokko-Syrjänen: Aurinkosydän (Aurinkosydän – kaikuja paremmista tulevaisuuksista, Suomen tieteis- ja fantasiakirjoittajat ry)

Linnea Peurakoski

Kirjoita kommentti