Vuonna 2014 saimme kuulla erinomaisen esityksen nuortenkirjallisuuden monimuotoisuudesta ja haastattelimme sen pitänyttä Xan Van Rooyenia. Vuoden 2014 jälkeen Xan on julkaissut jo useammankin kirjan, joista uusin on nimeltään My name is Magic. Saimme mahdollisuuden tehdä Xanin kanssa uuden haastattelun ja tällä kertaa se on tehty kokonaan suomeksi! Eli hyvää pikkujoulukauden alkua, toivottavat Fantsun tontut!
Xan Van Rooyen ja Lego-koira.
Milloin viimeksi kävit kirjastossa ja miksi?
Viime viikolla. Käyn kirjastossa usein. Käytän kirjaston varausjärjestelmää.
Millainen suhde sinulla on kirjastoon? Onko mieleesi jäänyt joku erityinen kirjastomuisto?
Kirjasto on aina ollut tosi tärkeä mulle. Lapsena Etelä-Afrikassa kävin kirjastossa joka viikko äitini kanssa. Olen aina rakastanut lukemista ja lukeminen on tapani ymmärtää maailmaa ja ihmisiä, ja myös tapani paeta maailmaa. Ei ole erityistä kirjastomuistoa, mutta kirjasto on minulle erityinen paikka, kirjastot tuntuvat kodilta.
Miten sinusta tuli kirjailija? Oliko sinulle heti selvää, että kirjoittaisit spekulatiivista fiktiota?
Vahingossa! Lapsena kirjoitin omia tarinoita, mutta en koskaan uskonut, että minusta tulee kirjailija. Olen aina rakastanut scifiä ja fantasiaa ja olen aina kirjoittanut SF/F tarinoita. Se tuntuu luonnollisimmalta minulle.
Onko sinulla joku kirjallinen esikuva? Keneen haluaisit itseäsi/mihin kirjoihin haluaisit teoksiasi verrattavan?
Vaikea kysymys! Totta kai mulla on kirjallisia esikuvia: Neil Gaiman, Maggie Stiefvater, NK Jemisin, Anna-Marie McLemore, Neon Yang ja muut. Minun mielestäni, jos ihmiset vertaavat kirjojani kirjoihin, joita he rakastavat, se riittää.
Millainen on tyypillinen kirjoituspäiväsi? Työskenteletkö toimistotyöajan puitteissa vai inspiraation iskiessä?
Yritän kirjoittaa säännöllisesti, mutta se on vaikeaa, koska olen myös opettaja. Nykyään kirjoitan viikonloppuina ja lomilla.
Kummasta pidät enemmän, uuden tekstin kirjoittamisesta vai vanhan editoimisesta? Miksi? Onko pöytälaatikosta löytynyt joitakin helmiä, joihin olet palannut myöhemmin tai oletko hyödyntänyt aiemmin kirjoittamiasi materiaaleja muulla tavalla?
Ehdottomasti editoinnista! Uuden tekstin kirjoittaminen on pelottavaa! Editoinnissa on erityistä se, kun tarina muotoutuu ja paljastaa itsensä minulle. Yritän pitää materiaaleja, ideoita, jopa lauseita, metaforia jne. tallessa ja käyttää niitä myöhemmin, jos ne eivät sovi nykyiseen tarinaan.
Miten tarinasi muotoutuvat? Onko seinälläsi iso taulu henkilöhahmoista ja mahdollisista tapahtumista vai pidätkö muistikirjaa? Miten hahmottelet erilaisia vaihtoehtoja tarinan edetessä? Miten rakennat maailmaa?
Jokainen tarina on erilainen. Joskus tarina alkaa hahmosta ja on pakko keksiä juoni. Joskus se alkaa juonesta ja on luotava hahmoja, jotta asiat tapahtuisivat. Käytän muistikirjoja pienempään maailman rakentamiseen, mutta pidän kaiken taulukkona, jotta en koskaan kadota yksityiskohtia. Yritän antaa maailman kehittyä orgaanisesti hahmojen ympärillä, hahmoille tilaisuuden yllättää minut ja sitten muutan juonta, jos on tarpeen. Jossain vaiheessa siitä tulee heidän tarinansa eikä enää minun.
Onko joku kirjoistasi / kirjojesi henkilöistä sinulle erityisen rakas ja miksi? Mitä muita kirjallisia hahmoja tai kirjoja rakastat?
Kaikki ovat! Mutta ehkä Rowan (By the Blood of Rowans) on vähän erityisen rakas, ja ehkä myös Taika (My Name is Magic). Luulen että hahmot, joiden keksiminen ja todellisen äänen löytäminen kesti pisimpään, ovat minulle läheisimmät. Rakastan monimutkaisia hahmoja, kuten Morpheus (The Sandman) ja Ronan Lynch (The Raven Boys) – hahmoja, jotka ovat piikikkäitä ulospäin, mutta pehmeitä sisältä. Hahmoja, jotka yrittävät suojata haavoittuvaisuuttaan.
Kuolema on ollut tärkeä teema kirjoissasi Obscura burning, Scardust ja By the blood of Rowans. Mistä arvelet sen johtuvan? Mitä muita teemoja pidät tärkeinä?
Vielä vaikea kysymys! En oikeastaan ajattele teemoja, kun kirjoitan luonnosta. Se tulee myöhemmin. Luulen, että kirjoitan vain siitä, mikä kiinnostaa tai pelottaa. Eikö kuolema kiehdo ja pelota meitä kaikkia yhtä lailla? Muita tärkeitä teemoja ovat kenties itsensä löytäminen, itsemääräämisoikeuden, itseluottamuksen ja omanarvontunnon löytäminen. Ehkä – mutta en tiedä. Lukijat voivat päättää.
Kirjan My name is Magic -kansikuva.
Miten verkostoituminen Suomessa onnistuu kirjailijalta, joka ei kirjoita suomeksi? Oletko kokenut sen haasteellisena? (Esim. Kirjailijaliiton jäseneksi pääsevät vain suomeksi julkaisevat kirjailijat.)
Suoraan sanottuna en ole oikein yrittänyt. Minun verkostoni on netissä, mutta yritän osallistua Finnconiin joka vuosi, ja siellä olen tavannut suomalaisia kirjaihmisiä.
Mitä haluaisit kertoa uudesta kirjastasi, My Name is Magic?
Se on suloinen nuorten aikuisten romaani nuoremmille teini-ikäisille lukijoille. Vaikka siinä on pimeitä hetkiä, sen tarkoitus on olla toiveikas ja jättää lukija hyvälle tuulelle.
Aiheena velhokoulu – miten vertaisit omaa kouluasi Tylypahkaan tai Rokeen?
En mä tiiä! Miksi kysyt näin vaikeita kysymyksiä??? Mun koulu on velhokoulu, mutta myös kansainvälinen koulu, jossa erilaiset maagiset kulttuurit kohtaavat ja halusin sen näyttävän siltä. Toivottavasti koulussani on myös monipuolisempia hahmoja.
Onko kirjalle tulossa jatkoa ja/tai suomenkielistä käännöstä?
Jatko-osaa tai käännöstä ei ole vielä vahvistettu, mutta mahdollisesti jännittäviä asioita on tapahtumassa. Mutta en voi vielä puhua niistä. Sinun pitää odottaa ja katsoa mitä tapahtuu…
Vuonna 2023 ilmestyvä kirjasi Silver Helix sijoittuu tulevaisuuden vaihtoehtoiseen Helsinkiin. Mitä haluaisit kertoa meille siitä jo näin etukäteen?
Silver Helix on queer arcanopunk -romaani, sekoitus cyberpunkkia ja taikuutta. Se sijoittuu dystooppiseen Helsinkiin, maagisen apokalypsin jälkeen. Se on saanut inspiraationsa suomalaisesta mytologiasta. Kirja sai alkunsa nuorten aikuisten romaanina 12 vuotta sitten! Mutta sen jälkeen se kehittyi täksi tarinaksi, joka se on nyt, ja siitä tulee mun aikuisten romaani -debyyttini! En malta odottaa, että saan jakaa sen kaikille!
Vinkkaa pari kirjaa, jotka kannattaa omasi lisäksi lukea.
Mulla olisi aika monta vinkkiä! Mutta kirjat, joissa on samanlainen fiilis kuin My Name is Magic, ovat ehkä Elatsoe (Darcie Little Badger) ja Gallant (VE Schwab).
Kiitos haastattelusta Xan! Fantasian porukan loppuvuosi on ollut kovin kiireinen ja sometuksetkin ovat jääneet. Eli uuden vuoden päätöksemme olkoon…
Espoon Fantasia -ryhmän kirjailijahaastattelut:
-vuonna 2022:
Marko Hautala – Mikko Kamula – Anu Holopainen – Katri Kauppinen – Tiina Raevaara – Ulpu-Maria Lehtinen
-vuonna 2021:
Elina Rouhiainen – J. Pekka Mäkelä – Dess Terentjeva ja Susanna Hynynen – Sini Helminen – Anni Kuu Nupponen – Mintie Das – Magdalena Hai – Toni Tuomanen – Päivi Marita Alatalo – Anne Leinonen
-vuonna 2020:
Siiri Enoranta – Mia Myllymäki – Piia Leino – JS Meresmaa – Lucilla Lin – Elina Pitkäkangas – Anniina Mikama – Liliana Lento – Anna Kaija – Ilkka Auer – Emmi Itäranta – Mikko Toiviainen – Elli Leppä – Matt Haig ja Sarianna Silvonen
