Helsingin Pride -viikon kunniaksi Fantsun porukan Meerit ja Sini sekä pari muuta kollegaa kirjoitti spefikirjallisuuteen keskittyviä suositteluja. Lisää Pride-aiheisia lukuvinkkejä löydät ainakin Helmet-sivujen artikkeleista Kirjavinkkejä sateenkaarisenioreilta ja Helmetin viimevuotisesta vinkkiartikkelista. Myös kirjastoissa on sateenkaarevia vinkkejä esillä tällä viikolla (ja monissa muunakin aikana), joten rohkeasti lukemaan!

Meerit Heiskasen vinkit:

Kirjan Punainen nyrkki -kansikuvaKatariina Heikkilä: Punainen nyrkki (2018) 

Katariina Heikkilän esikoisromaani Punainen nyrkki sai Kuvastaja-palkinnon, eikä ihme, sillä kirjan kerronta tuo päähenkilöiden tunteet ja kärsimyksen vähän liiankin iholle. Neljä naista on keskiössä poliittisessa juonittelussa ja valtataistelussa erittäin realistisesti luodussa fantasiamaailmassa, jossa magia hiukan vilahtaa. 

Sarah Diemer: Dark Wife (2011) 

Sarah Diemerin Dark wife -kirja kertoo feministisen kahden naisen rakkaustarinan käyttäen kreikkalainen myyttiä Persephonesta ja Hadeksesta. Alku oli hyvin runollinen ja kaunis, mutta loppupuolella kirja hiukan lässähti. Kuitenkin, koska olen aina rakastanut myyttejä ja niiden pohjalta tehtyjä uusia teoksia, niin nautin kirjan lukemisesta ja suosittelen lukijalle, joka pitää myyteistä ja haluaa lukea naisten välisestä rakkaudesta. 

Kirjan The Summer Prince -kansikuva

Alaya Dawn Johnson: The summer prince (2013) 

Alaya Dawn Johnsonin The summer prince tapahtuu entisten orjien nykyisen Brasilian alueelle perustamassa matriarkaalisessa valtiossa. Alun perusteella luulin, että tässä kirjassa #YA dystopian tavalliseen tapaan pääosassa olisi tyttö, joka ei osaa päättää kahden kundin välillä, mutta romanssi syttyykin niiden kundien välille ja tyttöä kiinnostaa heitä enemmän kapinallisen taiteilijan ura. Kuuntelin itse äänikirjana ja toisen lukijan Rebecca Mozon aksentti ja lattarirytmit lukujen väleissä toivat kivan lisän tekstiin. 

Kirjan Obscura Burning -kansikuvaSuzanne van Rooyen: Obscura Burning (2012) 

Suzanne van Rooyenin Obscura burning imaisi minut niin totaalisesti Kylen pään sisään, epätoivoon ja ahdistukseen, että en ollut varma pystyisinkö lukemaan kirjaa loppuun. Mutta kun uskaltauduin jatkamaan niin teos antoi minulle kunnon katharsiksen niin kuin taiteen kuuluukin. Kirjan rakenne eri todellisuuksien välillä oli tosi kiinnostava, mutta ei siitä enempää etten spoilaa liikaa. (Saatavana myös e-kirjana.)

Sini Neuvosen vinkit:

Jenny Kangasvuo: Sudenveri (2012)

Fantasiakirjallisuus ei ole vain velhoja ja tulipalloja. Eikä ihmissusista kertova kirja ole välttämättä teiniromanssi. Jenny Kangasvuon esikoisteos Sudenveri kertoo Suomesta ja Suomen historiasta kolmen naisen näkökulmasta. Varga on jättänyt laumansa ja lähtenyt pakoon sukuaan ja sitä puolta hänessä, joka on susi. Marraskuu rakastaa Vargaa, mutta ei ymmärrä, miksi ei pääse tämän lähelle. Martta on suvun matriarkka, joka koettaa suojella laumaa ja pitää sen koossa. Hänen näkökulmastaan päästään kokemaan talvi- ja jatkosotaa. Tämä kirja sopii erityisen hyvin heille, jotka eivät koskaan ole ajatelleet tarttuvansa fantasiakirjaan, sillä Sudenveri on mielestäni ensisijaisesti historiallinen sukuromaani, kertomus kolmesta hyvin erilaisista, mutta silti samanlaisista naisista. 

 

Kirjan Aistienvartija kansikuvaElina Rouhiainen: Väki-trilogia (2017-2020) 

Jos kaipaat kirjoihisi moninaisuutta, Rouhiaisen Väki-trilogiassa (järjestyksessä Unienpunoja, Aistienvartija ja Muistojenlukija) sitä löytyy. Tarina alkaa Itä-Helsingistä, mutta pääsemme kulkemaan sen mukana ympäri Eurooppaa. Pidän Rouhiaisen kirjoissa monimuotoisen henkilökaartin lisäksi sen sosiaalisen eriarvoisuuden kommentoinnista: päähenkilökaartista Dai ja Nelu ovat Romanian romaneja.  Kirjan kiehtovin henkilö on mielestäni genderqueer Bollywood ja pidin erityisesti siitä ettei se ole ongelma muille päähenkilöille. Edelleen liian usein lgbtqia+ kirjojen hahmoissa seksuaalisuus tai sukupuolen moninaisuus on ongelmakeskeistä ja ainoa asia, joka hahmosta kerrotaan, sen sijaan että se olisi normaalia ja vain pieni osuus sitä mitä henkilö on.

Anna Pöyhösen vinkit:

J. S. Meresmaa: Dodo (2020) 

Kirjan Dodo kansikuvaViime vuosien hitti nuortenkirjallisuudessa ovat olleet säeromaanit ja tyyli pääsee viimein oikeuksiinsa myös spefin puolella. J. S. Meresmaan Dodo sopii hyvin kuumaan kesään, mutta tarvittaessa luo oman intensiivisen tunnelmansa, joka vie lukijan mukanaan. Dodo on ihmissuhteita ja maagista mysteeriä pyörittelevä matka, jossa päähenkilö on ysiluokkalainen Iina. Hän tasapainoilee opiskelun suorituspaineiden, heteroparisuhteen, poikaystävän viehättävän ex-tyttöystävän nostattamien hämmentävien tunteiden sekä salaisen dodolinnun huolenpidon välillä. Masennus ei näy päälle ja toisia vie riippuvuus, toisten elämää ohjaavaat vanhempien päätökset, jotka tehdään nuoren puolesta ja oikeastaan häntä vastaan. 

Dodo on teos tunteiden matkasta ja siitä kuinka omat ja ympäristön mutkikkaat tarpeet ovat läsnä samaan aikaan. Vastoinkäymisistä ja vakavistakin aiheista huolimatta Dodo on raikas ja helppolukuinen elämänmakuinen seikkailu. Kirja on harmillisesti kovin lyhyt eli lukijana pitää muistaa nauttia jokaisesta hyvin valitusta sanasta. Kuopus-palkinnon voittanut Dodo sopii nuorten lisäksi jokaiselle aikuiselle, koska nuoruuden kesän kosketuspintaan tarttuu lukija kuin lukija – ikään katsomatta. 

 Jessica Schiefauer: Pojat (2015, suomentanut Säde Loponen)  

Nuoruus on matka kohti aikuisuutta ja tämä sisältää kehon muutoksia. 14-vuotiaat tytöt Kim, Bella ja Momo ovat murrosiässä – eivät aikuisia, muttei ihan enää lapsiakaan. Heistä on kummallista miten muilla on niin kova kiire aikuistua. Kehojen muutosten tuomat orastavat muodot alkavat kiinnostaa koulun poikia ja huomio ei ole aina tervetullutta. Kun ei koulussakaan ole turvassa ahdistelulta, niin maailma voi tuntua kovin uhkaavalta paikalta. Kolmikko viettää turvallista lapsuuden viime hetkien taikaa yhdessä salaisissa juhlissaan, joita he järjestävät Bellan kasvihuoneessa. He maistavat kasvihuoneen tuntemattoman kasvin mettä ja sen vaikutuksena nuoret naiskehot muuttuvat miehekkäiksi. Nuoret vievät uudet kehonsa ulkoilulle. 

Kun näyttää mieheltä, maailma kohtelee eri lailla. Kolmikolle aukeaakin uudenlainen kokemus kun poikien maailmassa on niin paljon enemmän tilaa hengittää ja toimia. Muutos on vain väliaikainen ja aamulla keho on taas tuttu ja naisellinen. Poikana maailma on kuitenkin helpompi ja etenkään Kim ei haluaisi palata tytöksi.  

Kirjan tarjoaman matkan aikana lukija pääsee seuraamaan ihmisyyttä, joka sopii sosiaalisiin sukupuolen lokeroihin kovin vaihtelevasti. Kasvukivut, identiteetti ja sukupuoliroolit muodostavat monimutkaisen verkon, josta jokaisen on löydettävä itsensä. Matka on toisille vaikeampi ja siksi on avartavaa kurkata miten suuria ja tärkeitä ristiriidat voivat olla. Romaanista on julkaistu nuortenelokuva (2015), joka tunnetaan myös nimellä Girls Lost. 

Venni Tuulosniemen, kirjaston kesätyöntekijän, vinkit: 

Neon Yang: The black tides of heaven (2017) 

Kirjan The Black Tides of Heaven -kansikuvaTensorate-sarjan ensimmäinen osa on fantastinen seikkailu aasialaisen kulttuurin inspiroimalla planeetta EA:lla. EA:ta hallitsee Protectorate-niminen yhteisö, joiden johtaja synnyttää kaksoset palkaksi voimille, jotka auttavat heitä kapinaa vastaan. Kaksoset ovat kuin paita ja peppu, mutta kun vain toinen heistä saa kyvyn nähdä enteitä tulevaisuudesta ja kaksosten välille syntyy jännitteitä. Lopullisesti kaksosilla onkin paljon merkittävämpi rooli, kuin kukaan osasi arvata. 

Tensorate-sarjan maailmassa kaikki lapset kasvatetaan sukupuolettomana ja heille annetaan mahdollisuus päättää sukupuolensa tietyssä iässä. Tämän kautta pääsemme tutkimaan sukupuolta ja mistä asioista sukupuoli oikeastaan koostuu. 

Neon Yang heijastaa kirjoihinsa omia kokemuksiaan singaporelaisena, trans ihmisenä, joka johtaa loistokkaaseen kirjasarjaan, jossa käsitellään sukupuolta, seksuaalisuutta ja kulttuuria. Kirjojen läpi Yang leikittelee eri kirjoitystyylien ja kokeellisten tarinankerronnan kanssa, jolloin jokainen teos on oma kokemuksensa. 

All Out (toim. Saundra Mitchell) (2018) Kirjan All out : The no longer secret stories of queer teens throughout the ages -kansi

“All Out: The No-Longer-Secret Stories of Queer Teens throughout the Ages” on täsmälleen kuten nimessä sanotaan. Tässä antologiassa on koottu 17 eri LGBT+ kirjailijalta tarinoita sateenkaarinuorista läpi genrejen, kulttuurien ja aikakausien. Antologiassa on uudelleenkuviteltu klassikkosatuja, tai kerrottu historian tapahtumia queer-lasien lävitse. Kirjasta löytyy varmasti kaikille jotakin eri seksuaalisuuksista, sukupuoli-identiteeteistä, ajankohdista ja genreistä. 

Tämä kirja, vaikkakin täysin fiktiota, on hyvä muistutus siitä, että oikeassakin elämässä on samankaltainen piilotettu queer-historia, jota ei mediassa tuoda esille. Tämä historia ja sen kadotus on myös yksi syy miksi juhlistamme pride-kuukautta. 

 

Sini Neuvonen

Ibbotson, Cooper, Le Guin, Tolkien, satukokoelmat – suosikkikirjani olivat fantasiaa jo ennen kuin genreistä mitään tiesin. Aineistovalintaa tekevänä koetan pysyä mukana sekä fantasian että scifin uutuuksissa. Hyviä kirjoja on enemmän kuin aikaa lukea.

Kirjoita kommentti