Vieraskynä: Indieklubi

Espoon fantasian toisessa vieraskynätekstissä tutustumme verkostoituneiden omakustantajien kollektiiviin.

Indieklubi – yhteistä intoa ja verkostoitumisen voimaa
Mitä tapahtuu, kun yhdeksän samanhenkistä, innokasta indiekirjailijaa kohtaa toisensa? Siitä syntyy kiivaita keskusteluja, energistä yhteistyötä ja uusia tuulia kirjallisuuskentälle. Toisin sanoen Indieklubi.

Keitä ovat indieklubilaiset?
Indieklubin perusti kanssani kahdeksan muuta indiekirjailijaa: Inna Airola, Raita Jauhiainen, Anna Kaija, Skessa Kaukamaa, Janne Kellari, S. A. Keränen, Feny Kuunvalo ja E.E. Leivo. Meillä on eri koulutustausta, asumme eri puolilla Suomea ja kirjoitamme eri genrejä (joskin suurin osa meistä on spefi-kirjoittajia). Jokainen meistä on päätynyt indietielle omaa reittiään. Osa oli tarjonnut tekstejään kustantamolle, osa oli valinnut suoraan omakustanteen. Yhdellä oli jo lukijakunta valmiina fanifiktion puolelta, toinen halusi saada kirjan sairastuneen isänsä luettavaksi, kolmas halusi julkaista tekstin, jossa kustantamot eivät kiinnostuksesta ja kehuista huolimatta nähneet riittävästi myyntipotentiaalia.

Yhteistä meille kaikille on intohimo kirjoittamiseen, halu panostaa teksteihimme ja tehdä julkaisuistamme mahdollisimman ammattimaisia. Teemme myös aktiivisesti töitä sen eteen, että lukijat löytäisivät juuri meidän teoksemme. Tämä on kuitenkin helpommin sanottu kuin tehty, koska teemme markkinointityötä vapaa-ajallamme töiden, kirjoittamisen ja muiden harrastusten lisäksi.

Olimmekin ennen klubin syntyä kaikki tahoillamme havainneet, että kirjailijan työ on yksinäistä, mutta indiekirjailijan työ vieläkin yksinäisempää. Tarvetta vertaistuelle oli. Olin innoissani, kun löysin ensimmäiset indiekirjailijatuttavuudet somesta ja näin, että he kamppailivat samojen haasteiden kanssa kuin minäkin. En ollutkaan yksin! Jälkeenpäin ajatellen sen ei olisi pitänyt tulla minulle minkäänlaisena yllätyksenä. Sekä omakustanteiden määrä että laatu ovat nimittäin viime vuosina nousseet, kun kirjoittajakoulutuksen suosio on lisääntynyt ja kustantamoiden julkaisukynnys noussut korkeammalle.

Sattumaa ja suunnitelmaa – klubi syntyy
Kesällä 2019 Inna Airola keksi ehdottaa Finnconiin omakustantajien paneelikeskustelua, johon osallistuivat hänen lisäkseen Raita Jauhiainen ja Janne Kellari. Keskustelun aikana Raita Jauhiainen heitti ilmoille ajatuksen indiekirjailijoiden verkostoitumisesta ja ehkäpä jopa jonkinlaisen kollektiivin perustamisesta. Aika alkoi olla kypsä klubin syntymiselle.

Siitä, että meistä tuli klubi, saamme lopulta kiittää E.E. Leivon yritteliäisyyttä – ja ehkä hieman sattumaa. Leivo ei jäänyt surkuttelemaan, miten vaikeaa omakustanteita on saada kirjakauppojen hyllyille, vaan tarttui toimeen ja perusti kirjakaupan itse. Suomen ensimmäinen omakustanteiden pop-up-kirjakauppa järjestettiin yhteistyössä BoD:n ja Puustellin tarinoiden kanssa elokuussa 2019.

Leivo halusi jakaa tiedon tulevasta tapahtumasta ennakkoon ja perusti sitä varten Instagramiin viestiryhmän. Ryhmään hän kutsui kirjailijoita, joiden teoksia oli tulossa myyntiin. Jaoimme ryhmässä innostuksen tapahtumasta ja siitä, että viimeinkin myös omakustanteet pääsisivät ansaitusti esille. Johan tämä tempaus osoitti, millaista viitseliäisyyttä ja yritteliäisyyttä indiekirjailijuus vaatii!

Yhteiselle keskustelulle ja kokemusten jakamiselle oli selvästi tarvetta, sillä keskusteluryhmä jäi elämään kesän jälkeenkin. Vaihdoimme ajatuksia kirjoittamisesta ja löysimme paljon yhteistä, vaikka projektimme olivat osittain hyvinkin erilaisia. Erityisesti omakustanteiden asema Suomessa puhututti meitä. Vaikka meitä indiekirjailijoita on jo paljon, olemme vielä kuitenkin jollain tavalla uusia ja erilaisia. Hyvä esimerkki tästä on se, että kävimme itsekin pitkän keskustelun siitä, olemmeko omakustannekirjailijoita, indiekirjailijoita vai vain kirjailijoita. Omakustanteeseen liittyy vahvoja ennakkoluuloja, toisaalta indie on vierasperäinen sana. Tarvitseeko meidän ylipäätään lisätä mitään etuliitteitä, voimmeko olla vain kirjailijoita? Keskustelu herätti niinkin vahvoja mielipiteitä, että yksi keskustelijoista poistui tässä vaiheessa viestiryhmästä.

Kuukausien kuluessa viestejä kilahteli ryhmään yhä tiheämmin. Keskustelu rönsyili ja siirtyi kaikille elämän osa-alueille. Nauroimme ja vitsailimme, mutta jaoimme myös huolet ja harmaat hetket. Iloitsimme vilpittömästi toistemme puolesta ja tsemppasimme vaikeina aikoina. Luottamus kasvoi. Emme olleet enää vain kirjoittajakavereita, vaan kavereita.

Eräänä päivänä totesimme, että meillä on kasassa hyvä porukka, jolla on yhteinen tahto löytää kirjoillemme lukijoita ja nostaa omakustanteiden arvostusta yleisesti. Syntyi ajatus Indieklubista.

Mitä Indieklubi tekee?
Pohdimme, mietimme ja suunnittelimme klubia pitkään, ennen kuin elokuussa 2020 julkistimme klubimme. Montaa asiaa pohdimme ja mietimme edelleen. Indieklubi on vielä nuori, ja sen toiminta elää, kasvaa ja muuttuu.

Klubi on meille tietysti kirjojemme yhteinen markkinointikanava, mutta haluamme nostaa myös indiejulkaisujen mainetta yleisesti. Tavoitteemme on kumota turhia ennakkoluuloja ja levittää tietoa. Monelle omakustanne tuo nimittäin edelleen mieleen kirjoitusvirheitä vilisevän omaelämäkerran, vaikka julkaisujen kirjo on todella laaja. Moni indiekirjailija tahtoo tehdä ammattimaista jälkeä ja hankkii tai palkkaa apua kirjan tekemiseen, esimerkiksi kustannustoimittajan tai graafikon. Jotkut lukijat eivät edes tiedä, etteivät kaikki kirjat löydy kivijalkakirjakaupoista, tai että meidänkin julkaisujamme voi tilata verkkokirjakaupoista.

Tietoa levittämällä haluamme auttaa muitakin indiekirjailijoita löytämään kirjoilleen yleisöä. Palvelemme mielestämme myös lukijoita, sillä omakustanteet rikastuttavat kirjavalikoimaa. On muistettava, etteivät kustantamot julkaise kaikkia hyviä tekstejä, vaan etsivät erityisesti niitä, joiden uskotaan myyvän. Erikoisemmat tekstit tai genret (esimerkiksi monen meistä edustama spefi-kirjallisuus) jäävät helposti kustannusohjelman ulkopuolelle.

Kaiken toiminnan pohjalla on kuitenkin edelleen sama kaveriporukka. Emme siis ole ammattijärjestö tai yhdistys, johon voisi hakea jäseneksi. Kaiken, mitä teemme, teemme omalla vapaa-ajallamme ja omalla rahallamme. Tästä johtuen emme valitettavasti voi tarjota markkinointikanavaa kaikille Suomessa julkaistaville omakustanteille, mutta haluamme kuitenkin antaa myös niille näkyvyyttä. Blogissamme tulee mm. ilmestymään ajatuksia niistä indiejulkaisuista, joita itse mielenkiintomme mukaan luemme.

Indieklubin omista julkaisuista löytyy tietoa kirjakatalogistamme. Meillä on myös kotisivut sekä tili Facebookissa, Instagramissa ja Twitterissä. Niitä kannattaa seurata, sillä tuottamamme sisällön lisäksi nostamme esille mielenkiintoisia kirjoittamiseen ja kirjoihin liittyviä postauksia. Syksystä asti klubilla on ollut myös uutiskirje, jonka tilaajille tarjoamme mm. kirjoittamisvinkkejä ja luettavaa.

Verkostoituminen kannattaa
Indieklubi haluaa rohkaista kaikkia kirjoittajia verkostoitumaan. Yhteiset keskustelut ovat antaneet meille paljon ajateltavaa ja tarjonneet tilaisuuden saada vertaistukea. Sen sijaan, että tekisimme raskasta markkinointityötä yksin, voimme nyt ideoida, toteuttaa ja kokeilla yhdessä. Jaamme vinkkejä, hyödynnämme klubilaisten eri vahvuuksia ja opimme uutta toisiltamme. Pienelläkin porukalla saa aina enemmän aikaan kuin yksin.

Kannattaa siis aktiivisesti pyrkiä tutustumaan muihin kirjoittajiin, sillä samanhenkisiä tulee varmasti vastaan. Virtuaalimaailma tarjoaa monia mahdollisuuksia löytää uusia tuttavuuksia ja pitää yhteyttä. (Itsehän en ole vieläkään tavannut kuin yhden klubilaisen kasvokkain, ellei sitten koko porukan yhteisiä Zoom-iltamia lasketa.)

Tahdomme myös kannustaa muita omakustantajia nostamaan häntänsä rohkeasti pystyyn. Kirjan kirjoittaminen on iso urakka, ja siitä on syytä olla ylpeä!

Katri Sisko/Indieklubi