Vieraskynä: Kirjavasti Kirjavasta

Kustannusosakeyhtiö Kirjavan lohikäärme aarteensa, kirjakasan, päällä.

Espoon Fantasian Vieraskynä-osiossa esittäytyy Kustannusosakeyhtiö Kirjava, joka tunnetaan laadukkaista fantasiakäännöksistä.

Kustannusosakeyhtiö Kirjavan lohikäärme aarteensa, kirjakasan, päällä.

Kirjavan lohikäärmeen aarre on tietysti kirjoja. Taiteilija Petri Hiltunen.

Kustannusosakeyhtiö Kirjava eli tuttavallisemmin vain Kirjava (muodollisen etuliitteen syynä Suomen joustamaton nimilainsäädäntö, jonka mukaan adjektiivi ei voi yksinään toimia yrityksen nimenä,) syntyi melkoisella rytinällä vuonna 2002. Se sai alkunsa rakkaudesta hyviin tarinoihin sekä halusta suomentaa ja tuoda suomalaiselle yleisölle sellaista fantasia- ja scifikirjallisuutta, jota isot ja nimekkäät kustantamot eivät syystä tai toisesta listoilleen ottaneet. Se, että siinä sivussa syntyi minulle unelmatyöpaikka, ei myöskään ollut pikku juttu vaan mullisti koko elämäni.

Meitä kirjavalaisia on taipaleemme alusta lähtien ollut kolme: minä olen pääasiassa suomentanut suunnitelmiimme sopivia kirjoja, ja muut kaksi toivat yrityksen tarvitseman alkupääoman. Ja siinä missä nuo kaksi muuta tekivät ”oikeaa uraa”, minä olen alusta lähtien elänyt ja hengittänyt vain Kirjavaa.

Kirjan Valtaistuinpeli-kansikuva, jossa on valkoinen susi puun, jonka lehdet ovat punaiset ja rungossa kasvot, edessä.

Valtaistuinpeli-kirjan kansi. (tekijä Petri Hiltunen)

Yhteisestä sopimuksesta aloitimme pienesti yhdellä ainokaisella pehmeäkantisella kirjalla, jolle olin sydämeni menettänyt ja josta on sittemmin tullut melkoisen kuuluisa… tuo jouluksi 2003 ilmestynyt esikoiskirja kun sattui olemaan George R. R. Martinin: Valtaistuinpeli.

Yksin Tulen ja jään laulun varaan ei Kirjavaa olisi kuitenkaan voinut rakentaa – George kun on viimeisen reilun vuosikymmenen ajan ollut suorastaan pedanttisen hidas kirjoittaja. Siksi rinnalle tarvittiin joukko muitakin kirjailijoita, joista osa on valitettavasti ihan yhtä tuskastuttavan hitaita kuin George. (Kysymykset, joilla fanit minua ajoittain pommittavat, koskevat lähes poikkeuksetta joko Rothfussin tai Martinin seuraavan teoksen ilmestymisajankohtaa. Valitettavasti en pysty kertomaan vastausta – tokko he tietävät sitä vielä itsekään.)

Kirjavan kustannusohjelma on aina ollut sanalla sanoen kirjava: emme ole koskaan määritelleet sitä sen täsmällisemmin kuin että suomennamme ja julkaisemme kirjoja, joista itse pidämme – ja joista toki toivomme muidenkin pitävän. Siksi joukkoon on mahtunut niin uuskummaa, klassikoita, maailman kirjallisuushistoriaa reseptien säestämänä kuin erinäisiä novellikokoelmiakin, mutta toimintamme selkärangan ovat alusta lähtien muodostaneet komeat, eeppiset fantasiaromaanit. Tähän mennessä nimikkeitä on ilmestynyt muistaakseni 26 – ja lisää tulee, kunhan ehtii. Seuraavaksi piakkoin Targaryen-historiikki Tuli ja veri. Tuleva tuotanto riippuu niin kirjailijoista kuin lukijoistammekin.

Ääni- ja e-kirjojen ystäville täytynee kertoa, ettei Kirjavalla ole suunnitelmissa julkaista kumpiakaan, mutta Tulen ja jään laulu löytyy kuunneltavaksi Storytelin ja sen yhteistyökumppanien valikoimista. Sähköisessä muodossa samaisia kirjoja oli tarjolla vähän aikaa, mutta ne hävisivät suosiossa niin kuunneltaville kuin paperikirjoillekin, eikä sitä formaattia ole enää tarjolla. Kirjavan kokoisen pikkukustantamon on parasta keskittyä vain yhteen formaattiin, meidän tapauksessamme perinteisiin kirjoihin.

Kirjojen suomentamisen ja kustantamisen ohella olemme pyrkineet osallistumaan vuosittain Helsingin kirjamessuille ja Finnconiin sekä matkustamaan silloin tällöin ulkomaisiin coneihin haistelemaan spefimaailman uusia tuulia ja tutustumaan niin kirjailijoihin, taiteilijoihin kuin spefin suurkuluttajiinkin. Yhden kirjallisuuden suurkuluttajan olemme myös onnistuneet kasvattamaan.

Kirjan Tuulen nimi -kansikuva. Henkilön pitkä viitta heiluu tuulessa, jossa leijuu myös muutama puunlehti. Hupun alta näkyy punaisia hiuksia ja kädessään hänellä on luutun tapainen soitin.

Tuulen nimi -kirjan kansi. (Tekijä Maija Pietikäinen)

Entä Kirjavan ulkopuolella? Mitäpä sitä kirjallisuusihminen vapaa-ajallaan tekisi, ellei lukisi. Kirjat ovat luottoseuralaisia niin kotona kuin reissussakin.

Kotikirjastossa on vielä lukemattomia (pun intended) niteitä, ja kirjastoakin me kaikki käytämme ahkerasti: Jan on viime aikoina lueskellut paljon novelleja, tyttärellä on parhaillaan kesken Scott Lynchin mainio The Lies of Locke Lamora, ja minä yritän lukea tietäni maapallon ympäri ahmien ainakin yhden kirjan joka maasta (vaikka esimerkiksi Nigerian kohdalla ihastuin ensimmäiseen näytteeseen niin kovasti, että harhauduin lukemaan puolen kymmentä) – parhaillaan matkatoverina on V.S. Naipaulin Lumotut siemenet. Kaikista lukemistani kirjoista en ehkä pystyisi valitsemaan lempikirjaa, mutta jos omasta tuotannosta pitäisi valita ”se yksi ylitse muiden”, voin rehellisesti sanoa rakastavani Patrick Rothfussin Tuulen nimeä.

 

-Satu / Kirjava

Sini Neuvonen

Ibbotson, Cooper, Le Guin, Tolkien, satukokoelmat – suosikkikirjani olivat fantasiaa jo ennen kuin genreistä mitään tiesin. Aineistovalintaa tekevänä koetan pysyä mukana sekä fantasian että scifin uutuuksissa. Hyviä kirjoja on enemmän kuin aikaa lukea.

Kirjoita kommentti