Vieraskynä: Nysalor-kustannuksen tarinoita

Fantasian kustantamojen esittelyssä tällä kertaa Matti Järvisen Nysalor-kustannus, joka aloitti vanhan kirjallisuuden julkaisemisella, mutta jonka julkaisulistat ovat laajentuneet ihailtavasti.

Kauhusta kaikki alkoi

Nysalor-kustannus  sai alkunsa, kun päätin julkaista painettuna antologiana joukon löytämiäni kiinnostavia kauhukertomuksia. Olin jo aikaisemmin julkaissut paljon vanhaa kirjallisuutta digitoituna Gutenberg-projektissa ja Wikipedian sisarprojektissa Wikiaineistossa. Jälkimmäiseen olin etsiskellyt jo vuosia kiinnostavia tekstejä Kansalliskirjaston digitoiduista lehdistä, ja lehtien kauhuaineistoa kartoittaessani satuin törmäämään kiinnostaviin kansainvälisiin nimiin.

Nysalor-kustannuksen ensimmäinen julkaisu Kummituksen käsi ja muita vanhoja kauhukertomuksia sisältää seitsemän lehdistä otettua ja hiukan parempaan kieliasuun toimitettua tarinaa. Lisäksi olin huvikseni suomennellut joitakin aikaisemmin suomentamattomia kauhukertomuksia englannista ja päätin lisätä ne kokoelmaan mukaan.

Kustantamon perustamista olin pyöritellyt mielessä jo pidempäänkin, mutta yritykseen liittyvä byrokratia vähän hirvitti. Kun ryhdyin tutkimaan, kuinka yrityksen voisi perustaa, se osoittautuikin yllättävän helpoksi. Kirjanpitokaan ei ollut niin hankalaa kuin olin pelännyt, sillä pienelle toiminimelle riittää yksinkertainen kirjanpito ja olin yhdistyspuuhissa tehnyt kaksinkertaista kirjanpitoakin.

Tampereelle pidettyyn Finnconiin 2016 onnistuin samaan Kummituksen käden valmiiksi ja raahasin paikan päälle reilun satsin kirjan ensimmäisestä painoksesta. Aavetaajuuden Jyrki Pitkä ja Kuoriaiskirjojen Tuomas Saloranta olivat luvanneet minulle paikan yhteisestä myyntiosastosta, kun olin apuna myymässä heidänkin kirjojaan. Yllätyksekseni Kummituksen käden 60 kappaleen painoksesta meni melkein puolet kaupaksi Finnconissa. Myöhemmin otin toisen ja kolmannen painoksen. Kolmanteen olin hommannut jo ISBN-numeron ja tarjosin sitä kirjavälittäjien kautta kirjastoillekin.

Entä mistä kustantamon nimi tulee? Olen pitkän linjan roolipeliharrastaja ja rakastan erityisesti Gloranthan fantasiamaailmaa. Yksi sen jumalhahmoista on Nysalor, arvoituksellinen valaistumisen jumaluus. Nysalor on ollut kauan nimimerkkinäni monissa yhteyksissä, joten oli luontevaa laittaa se kustantamoni nimeen.

Eläviä ja kuolleita kirjailijoita

Alkuvuosina Nysalor-kustannus julkaisi lähes ainoastaan vanhaa kirjallisuutta, osan omina suomennoksinani. Vuosi 2017 oli Helsingin Worldconin vuosi, ja sinne keksin käännättää englanniksi valikoiman tuttujeni kauhukertomuksia nimellä Boundaries and Other Horror Stories from Finland. Aikaisemmat julkaisut olivat tuottaneet sen verran, että saatoin tehdä tuollaisen kulttuuriteon, vaikken uskonut, että teos maksaisi koskaan käännöskulujaan takaisin. Silti antologia on silloin ja myöhemmin myynyt sen verran, että tulos on jo suurin piirtein plus miinus nollassa.

Nysalor-kustannuksen julkaisema ensimmäinen täysin uusi oli Antti Erosen militaariscifiromaani Poltettu Maa (2018), jollei itse kirjoittamaani kauhuroolipeliskenaariota Isoeno Australiasta (2018) lasketa mukaan. Antti oli julkaissut aikaisemmin kolme romaania Myllylahden kautta, mutta Myllylahden muutettua kustannusohjelmaansa hän päätyi tarjoamaan käsikirjoitusta minulle. Tarjous oli vähän yllättävä, koska olin keskittynyt vanhaan kirjallisuuteen, mutta käsikirjoituksen luettuani olin valmis sen julkaisemaan, sen verran kiinnostava tarina oli kyseessä.

Hiljalleen elävien kirjailijoiden määrä kustantamossa alkoi kasvaa. Tuomas Salorannan Kuoriaiskirjojen lopetettua toimintansa Nysalor-kustannukselle ohjautui joitakin käsikirjoituksia, joita oli tarjottu Kuoriaiskirjoille. Kuoriaiskirjojen kautta kirjailijoiksi tuli sellaisia nimiä kuin Kati Rantala, Boris Hurtta, Shimo Suntila ja Elli Leppä. Niko Aslak Peltosen historiallinen romaani Kevätjää (2020) on toinen osa sarjaa, jonka ensimmäisen osan Katse aurinkoon (2018) julkaisi Kuoriaiskirjat.

Joitakin melko kalliita suomennosprojekteja olen tehnyt. Sellainen oli maailmankuulun tieteiskirjailija Charles Strossin Singulariteettitaivas (2019), joka on myynyt lähes omilleen. Paljon tappiollisempi on ollut ensimmäisen suomalaisen tieteisromaanin suomennos Vahvemman oikeudella (2020), jonka on kirjoittanut Edwin Christianson. Vuonna 2021 on ilmestymässä David Lindsayn klassikkoteos Matka Arcturukseen, jonka suomennuttamiseen onnistuin saamaan Filin käännöstukea.

Kirjailijoiden lisäksi toiset pienkustantajat ovat olleet mitä parhaimpia yhteistyökumppaneita. Osuuskumma, Kuoriaiskirjat, Aavetaajuus, Helmivyö ja monet muut eivät ole niinkään kilpailijoita vaan ihana kustantajayhteisö, joka tekee yhteistyötä julkistamistilaisuuksissa ja tapahtumissa ja kannustaa toisiaan. Väittipä eräs henkilö taannoin, että pienkustantajat vain kehuisivat ja ostelisivat toistensa kirjoja ahtaissa pikkutakeissa.

Kustantamon lukuja ja periaatteita

Perustamisvuonna 2016 Nysalor-kustannus julkaisi neljä kirjaa mutta seuraavana vuonna jo peräti 14. Vuoden 2018 saldo oli 12 julkaistua kirjaa, vuonna 2019 sitten 13 kirjaa ja hulluna vuonna 2020 peräti 18 kirjaa, vaikka korona sotki pahasti tapahtumiin osallistumista. 60 julkaistun kirjan raja on jo ylittynyt, ja vuosi 2021 saattaa peitota julkaisujen määrässä kaikki aikaisemmat vuodet, jos suunnitteilla olevat projektit toteutuvat. Julkaisut painottuvat nyt vahvasti syksyyn, koska suunnilleen kaikki kevään ja kesän tapahtumat peruuntuivat tai muuttuivat verkkotapahtumiksi.

Alusta alkaen oli selvää, että Nysalor-kustannus tulisi olemaan sivutoiminen harrastus. Varsinainen leipätyöni on toimia Helsingin pääkirjastossa Pasilassa kirjastovirkailijana. Laskin joskus huvikseni, että jos julkaisin 20 kertaa enemmän teoksia vuodessa tai myyntimäärät olisivat 20 kertaa suurempia, voisin ehkä kuvitella saavani elantoni kustantamisella. Se ei ole kuitenkaan kovin realistinen mahdollisuus.

Melko pienistä myyntimääristä huolimatta Nysalor-kustannus on ollut joka vuosi voitollinen, lukuun ottamatta ensimmäistä toimintavuotta, josta kirjasin noin 10 euroa tappiota. Tosin jos laskisi itselleen palkkaa tehtyjen työtuntien perusteella, tuntipalkka jäisi kyllä hyvin mitättömäksi. Toisaalta onhan sitä harrastuksia, jotka vievät enemmän rahaa ja aikaa.

Nysalor-kustannuksen toimintaidea on ottaa kirjoista melko pieniä painoksia, ja jos painos alkaa käydä vähiin, ottaa sitten uusi painos. Sillä tavalla vanhemmatkin kirjat pysyvät koko ajan saatavilla eikä varasto syö aivan mahdottomasti tilaa. Painokset ovat olleet pienimmillään vain muutama kymmenen kappaletta, ja pienin kokonaispainosmäärä on ollut 60 kappaletta. Suurimpiin lukuihin on päässyt Lauri Latun ansiokas Lovecraft-suomennos Väri avaruudesta ja muita Cthulhu-mytologian tarinoita (2020), jota on painettu huikeat 500 kappaletta. Se on tuottanut jopa jonkin verran rahaa niin kääntäjälle kuin kustantajalle.

Kirjailijoille Nysalor-kustannus tarjoaa tietyn prosenttiosuuden myynnistä. Prosentti vaihtelee tapauskohtaisesti, mutta se lienee suurempi kuin yleensä isoilla kustantamoilla. Toki vastaavasti myyntimäärät ovat paljon pienempiä. Kulujen hillitsemiseksi koetan tehdä mahdollisemman paljon asioita itse, mutta etenkin kansikuvia ja kustannustoimitusta ostan luotetuilta ammattilaisilta kuten graafikko Henna Sakkara-Döringiltä. Aluksi käytin painona Lulu.comia, mutta myöhemmin puolalainen Booksfactory on osoittautunut paljon paremmaksi vaihtoehdoksi.

Nysalor-kustannuksella ei ole mitään tarkkaan lyötyä kustannusohjelmaa. Julkaistuissa teoksissa kauhu ja muu spekulatiivinen fiktio ovat vahvoina, mutta kohtuullisesti Nysalor-kustannus on julkaissut myös dekkareita ja runoja. Roolipelejä voisin julkaista enemmänkin, jos sellaisia tarjottaisiin, kenties tietokirjallisuuttakin. Kaupallinen menestys ei ole kuitenkaan kustantamon julkaisupäätöksissä erityisen olennainen tekijä. Sen sijaan käsikirjoituksen pitää olla sellainen, että se itseni kiinnostaa jollakin tavalla.

Tulevia teoksia

Mahdollisesti vuoden 2021 aikana saattavat ilmestyä ainakin seuraavat Nysalor-kustannuksen teokset:

• Mikko Andelin: Asetelmia ajasta (runoteos)
• Rimma Erkko: Liminaalitilat (kauhurunoteos)
• Jukka M. Heikkilä: Merikonsuli (uusi painos; historiallinen romaani)
• Jukka M. Heikkilä: Tyranni (uusi painos; historiallinen romaani)
• Ilona Heinonen: Myöhäiskesän jumalatar (runoteos)
• Juha Jyrkäs: Tiikerin silmät (scifielementtejä sisältävä toimintajännäri)
• Hanna Jääskeläinen: Muistikuvia lapsuudesta (runoteos)
• Noora Kaikkonen: Unen vartijat (scifin ja kauhun rajamailla kulkevia novelleja)
• Ina Lange: Luba (1800-luvun lopulla ilmestynyt romaani)
• Elli Leppä: Hirviöiden sukua (mytologiasta ammentava runoteos)
• Lucilla Lin: Pyhän maailman lapset (scifiromaani)
• David Lindsay: Matka Arcturukseen (scifin ja fantasian rajoilla kulkeva klassikko)
• Eve Lumerto: Unitytöt (YA-fantasiaromaani)
• Tero Niemi: Linnunradan Kapteeni (scifiromaani)
• Mikko Rauhala: Välähdyksiä ajasta (scifin suuntaan kallistuvia kummia novelleja)
• Stein Riverton: Rautavaunut (dekkari)
• Mathilda Roslin-Kalliola: Viron Tommi (1903-luvun aluissa ilmestynyt)
• Dare Talvitie: Näkymätön piiri 2 (työnimi; okkulttinen dekkari)
• Toni Tuomanen: Vellamon kevät (kauhuromaani)
• Äyriäiskauhuantologia (työnimi; kauhunovelleja)

Entä mistä Nysalor-kustannuksen kirjoja löytyy? Tietysti kirjastosta, mutta kirjoja on tarjolla myös monissa tapahtumissa, joissa kustantamolla on myyntipöytä, joitakin ehkä perinteisistä kirjakaupoistakin. Jatkuvasti kaikki julkaisut ovat tilattavissa Nysalor-kustannuksen verkkokaupan kautta .

Matti Järvinen

kustantaja

Nysalor-kustannus