Espoon Fantasian Vieraskynä-osiossa esittäytyy nyt Vaskikirjat.

Vaskikirjat-kustantamon logo (kilven sisällä tyylitelty V-kirjain) ja teksti Vaskikirjat

Vaskikirjat on koko olemassaolonsa ajan ollut yhden miehen projekti. Mies on tosin välillä vaihtunut.

Vaskikirjat-kustantamon perusti Erkka Leppänen (allekirjoittanut) vuonna 2007. Silloin tilanne oli sellainen, että olin ollut vuoden verran työttömänä ja kaipasin jotain tekemistä. Lisäksi minulla oli vanhoja säästöjä. Sain idean omasta kustantamosta, kävin yrittäjäkurssin ja aloitin Vaskikirjojen toiminnan. Silloin unelmana oli kustantamo, joka pystyisi elättämään omistajansa ja saisi ennen pitkää julkaistua suomeksi kaikki kääntämättömät spekulatiivisen fiktion klassikot, joita tiesin olevan runsaasti.

Kustannusala osoittautui haastavaksi. Ensimmäisistä julkaisuista menestykseksi ylsi vain Richard Mathesonin Olen legenda. (Tätä epäilemättä edesauttoi Tähtivaeltaja-palkinnon voitto vuonna 2008 sekä Will Smithin tähdittämä elokuva I am Legend, joka tuli sattumalta ensi-iltaan samoihin aikoihin.) Se on edelleen Vaskikirjojen myydyin kirja. Hyvän vastaanoton sai myös Ellen Kushnerin Thomas Riiminiekka, joka voitti Tähtifantasia-palkinnon vuonna 2009.Kirjan Matheson: Olen legenda kansi, jossa mieshenkilö iskee vaarnaa tyhjäsilmäisen naisen kylkeen

Valitettavasti monen muun kirjan suosio osoittautui pettymykseksi. Fritz Leiberin Lankhmar-sarja ja Roger Zelaznyn Amberin kronikat ovat isoja, suosittuja nimiä maailmalla, mutta sarjojen suomennokset oli pakko lopettaa alkumetreille, sillä nopeasti kävi selväksi, että sarjojen jatkaminen olisi tiennyt tuhansien eurojen tappiota. Ilmeinen ongelma oli, että nuoremmille lukijoille isotkin nimet saattoivat olla tuntemattomia, kun taas vanhemmat lukijat olivat lukeneet klassikkoteokset englanniksi jo aikaa sitten.

Vaskikirjojen julkaisutoiminta kuitenkin jatkui. Suomennoksista mainittakoon erityisesti Norman Spinradin Rautainen unelma ja Michael Moorcockin Katso ihmistä!, jotka molemmat ovat varsin provokatiivisia julkaisuja – poliittisista tai uskonnollisista syistä. Kumpikaan ei kuitenkaan saanut aikaiseksi eduskuntakyselyä tai mitään pienempääkään kohua, joka olisi kasvattanut Vaskikirjojen mainetta.

Vaskikirjojen julkaisuohjelman ei ollut tarkoitus koostua pelkästään käännöskirjallisuudesta, vaan myös kotimaisia käsikirjoituksia otettiin vastaan. Ensimmäinen suomalainen julkaisu oli Pekka Halosen paleofiktioromaani Peuraheimo. Vaskikirjat julkaisi myös uuden laitoksen Anni Nupposen esikoisteoksesta Nainen ja kuningas, joka oli voittanut Kuvastaja-palkinnon, sekä M. G. Soikkelin ensimmäisen romaanin Kuninkaantekijät.

Vuoteen 2010 mennessä oli käynyt selväksi, että Vaskikirjat ei tuo riittävää elantoa edes yhdelle henkilölle, joten olin pakotettu lopettamaan kustantamon toiminnan omalta osaltani ja etsin sille ostajaa. Työn jatkajaksi ilmoittautui Pekka Halonen, joka osti Vaskikirjojen liiketoiminnan ja varaston. Hän johtikin kustantamoa kolmen vuoden ajan myyden sivutoiminimellä myös kovassa suosiossa ollutta mangaa. Näinä vuosina Vaskikirjoilta ilmestyi sittemmin uuden suomalaisen fantasian merkittävimpiin nimiin kuuluvan Katri Alatalon esikoisromaani Karnin labyrintti sekä Michael Moorcockin Ilmojen sotaherra.

Vuonna 2013 tilanne muuttui jälleen. Minä olin saanut perinnön, joka vankisti taloudellista tilannettani, ja toisaalla Pekka Halonen oli valmis luopumaan Vaskikirjoista. Niinpä ostin Vaskikirjat takaisin itselleni ja jatkoin julkaisutoimintaa.

Kustantamon toiminta on sittemmin jatkunut lähes entiseen malliin. Julkaisuja tulee vuosittain kolmesta viiteen. Suomennosten joukossa on ollut isoja nimiä, jotka varmasti ovat tuttuja kaikille fantasian ja scifin harrastajille, kuten Ray Bradbury, Ursula K. Le Guin ja Harry Harrison. Kunnianhimoisin projekti oli T. H. Whiten Muinainen ja tuleva kuningas, kuningas Arthurin tarinaan perustuva paksu klassikko. Siitä oli kuitenkin tulla katastrofi suomennoksen viivästyessä parilla vuodella, mutta lopulta sekin saatiin ulos. Mitään myyntimenestystä siitä ei kuitenkaan tullut.Kirjan White: Muinainen ja tuleva kuningas -kansi, jonka kuvassa on miekka iskettynä alasimeen kiven päällä.

Kotimaisiakaan julkaisuja ei ole unohdettu, mutta niissä Vaskikirjat on keskittynyt viime vuosina lähinnä Praedor-tuotemerkkiin. Kyseessä on sarjakuvataiteilija Petri Hiltusen luoma fantasiamaailma, josta Ville Vuorela on tehnyt roolipelin ja muitakin kirjoja. Jaconian maailma inspiroi myös minua. Vaskikirjoja perustaessani en ollenkaan ajatellut, että julkaisisin joskus omia kirjoja, mutta niin vain kävi, että miekka ja magia -teokseni Kirotun maan ritari näki päivänvalon vuonna 2016. Praedor-kirjoja ovat Vaskikirjojen kautta julkaisseet myös Jaakko Alamikkula ja Sakari Peuranen, ja lisäksi olen toimittanut kaksi Praedor-novelliantologiaa, joissa monet innokkaat fanit ovat saaneet julki omat novellinsa.

Varsinainen kaupallinen menestys antaa edelleen odottaa itseään, vaikka suurin osa Vaskikirjojen julkaisuista sentään myy omilleen. Aina sekään ei ole varmaa. Esimerkiksi Glen Cookin Musta komppania -sarjan ja Harry Harrisonin Eeden-sarjan kakkos- ja kolmososat julkaisin suomeksi kulttuuritekona, vaikka jo ensimmäisen osan menekin perusteella oli varmaa, että niistä tulee tappiota. Jotain silti lienen oppinut, sillä osaan nykyään paremmin arvioida, kuinka suuria painoksia kirjoista kannattaa ottaa.

Kulunut korona-vuosi ei ole koetellut Vaskikirjoja ehkä yhtä pahoin kuin monia muita pieniä yrityksiä, koska kirjoja on voinut myydä tavalliseen tapaan verkkokaupan kautta. Vaikutuksensa sillä on silti ollut, sillä myyntitapahtumia, kuten kirjamessuja, Finnconia ja Ropeconia, ei ole voinut järjestää. Silti uskoa tulevaisuuteen riittää, ja monta uutta julkaisua on tiedossa lähiaikoina. Uutena merkittävänä kirjailijana mainittakoon pulp-kirjallisuuden mestari Clark Ashton Smith, ja luvassa on myös oma uusi Praedor-kirjani Helmiruhtinaat.

Kustannustoiminta ei elätä, jos se on ainoa tulonlähde, mutta sen voi nähdä itsensä takaisin maksavana harrastuksena. Raskainta pienkustantamon ylläpidossa on, että siinä joutuu tekemään yksin kaiken: koordinoinnin, sopimusten laatimisen, kustannustoimituksen, yhteydenpidon painotaloihin ja graafikoihin, käsikirjoitusten ja suomennosten tarkistuksen, oikoluvun, myynnin, jakelun ja varastoinnin. Hienointa on se vapaus, että saa julkaista haluamiaan kirjoja ja muutenkin saa päättää kaikesta itsenäisesti!

Tervetuloa tutustumaan Vaskikirjojen tarjontaan osoitteessa www.vaskikirjat.fi !

Erkka Leppänen / Vaskikirjat

Sini Neuvonen

Ibbotson, Cooper, Le Guin, Tolkien, satukokoelmat – suosikkikirjani olivat fantasiaa jo ennen kuin genreistä mitään tiesin. Aineistovalintaa tekevänä koetan pysyä mukana sekä fantasian että scifin uutuuksissa. Hyviä kirjoja on enemmän kuin aikaa lukea.

Kirjoita kommentti