Sami Lahtinen (1-2) ja Leena Salminen (3-4)

Avoin tieteellinen julkaiseminen lisääntyy nopeasti ja sitä edistetään sekä kansal­li­sesti että kansainvälisesti.

EU:n tasolla tavoitteena on, että kaikki tieteelliset julkaisut olisivat kokonaan ja välittö­mäs­ti avoimia jo vuonna 2020. Suomella on oma kansallinen tavoite. Sen mukaisesti kaikki suomalaiset tiedejulkaisut ovat avoimia kaksi vuotta myöhemmin, vuonna 2022. 

Tässä nopeassa kehityksessä mukana pysymisen kannalta on yleisille kirjastoille tärkeää, että aineistojen avautuminen saataisiin paremmin tiedotettua ja myös näkymään asiak­kaille.

 

1 YHTEISKUNTA JA AVOIMUUS

Avoimuuden periaate on ollut keskeistä tieteen tekemisessä ja tieteellisessä julkaisemisessa paljon ennen digitaalisia aineistoja. Se on ollut tärkeä tieteen tekemisen olettamus jo antiikin Kreikkaan ajoitetun länsimaisen tieteen syntyajoista saakka. John Willinsky kirjoittaa The Access Principle –kirjassa, että ainakin Aleksandrian kirjastosta (perustettu 295 eaa.) lähtien pääsy tieteelliseen tietoon on ollut tiedeyhteisölle tärkeää.

Internet on kuitenkin tuonut uuden ulottuvuuden avoimuuden periaatteeseen. Nyt jokaisella internet-yhteyden omaavalla on pääsy tieteellisen tiedon julkaisuihin. Enää ei tarvitse fyysisesti mennä tieteelliseen kirjastoon lukemaan (lainaamaan tai kopioimaan) fyysisessä muodossa olevia tekstejä. Ajan ja paikan määreet katoavat, kun voidaan lukea tekstejä kaikilta aikakausilta ja kaikkialta maailmasta. Tällä on suuri merkitys tieteellisen tiedon vaikuttavuudelle.

Avoimuus liittyy olennaisesti myös yhteiskunnan toimintaan. Yhteiskunnallinen avoimuus liittyy läheisesti tietoon. Järjestelmän avoimuus ja tiedon saatavuus korreloivat toisiaan. Voidaan sanoa, että mitä avoimempi järjestelmä on, sitä paremmin järjestelmässä oleva tieto on jatkuvasti kaikkien saatavilla. Tiedon avoimuus on myös tiedon altistamista kritiikille. Tiedon avoimuus ei tarkoita sitä, että tieto olisi neutraalia. Sillä on aina tekijänsä ja kontekstinsa. Itse avoimuuden tulee olla avointa, eli tiedon taustan on myös oltava avointa. Myös dataismia olisi hyvä välttää. Yhteiskunnalliset asiat eivät ratkea pelkällä datalla. Tarvitaan myös tietoa käyttäviä ihmisiä.

 

2 YLEISEN KIRJASTON NÄKÖKULMA 

Avoimuus on koko yhteiskunnan asia ja tästä syystä yleisten kirjastojen asia.

Aloitetaan kirjastolaista. Kirjastolain toisessa pykälässä sanotaan: “Tämän lain tavoitteena on edistää väestön yhdenvertaisia mahdollisuuksia sivistykseen ja kulttuuriin [ja] tiedon saatavuutta ja käyttöä”. Tiedon avointa saatavuutta yleisissä kirjastoissa voidaan perustella ensiksikin väestön yhdenvertaisuudella ja toiseksi tiedon saatavuuden ja käytön edistämisellä. Kaikilla yleisten kirjastojen asiakkailla tulee olla mahdollisuus saada käyttöönsä ajanmukaista ja tiedeyhteisön vertaisarvioimaa (tieteellistä) tietoa oman elämänsä ja yhteiskunnan kysymysten pohtimiseen, tulo- tai koulutustasoon katsomatta.

Tiedon avoimuus liittyy myös läheisesti kirjastolain määräämän tiedon saatavuuden ja käytön edistämiseen. Tiedon avoimuuden voidaan katsoa olevan laajempi kuin pelkkä saatavuuden vaatimus. Kirjastolaki nimittäin katsoo, että tiedon saatavuuden lisäksi myös tiedon käyttöä tulee edistää yleisissä kirjastoissa. Tässä avoimen tiedejulkaisemisen aineistot ovat tärkeitä välineitä.

Kirjastolain kuudennessa pykälässä kerrotaan kirjaston tehtäväksi ”tarjota pääsy aineistoihin, tietoon ja kulttuurisisältöihin”, sekä ”tarjota tietopalvelua, ohjausta ja tukea tiedon hankintaan ja käyttöön sekä monipuoliseen lukutaitoon”. Vaikka edellä mainitussa ei suoraan sanota, digitaaliset aineistot voidaan laskea mukaan yleisten kirjastojen aineistoksi. Erityisesti tässä kannattaa mainita sana ”pääsy”. Juuri pääsy erilaisiin digitaalisiin aineistoihin on keskeisessä osassa, kun pohditaan avointa (tiede)julkaisemista ja yleisiä kirjastoja.

Vielä voidaan ottaa huomioon yleisten kirjastojen digitaalisten laitteiden ja digitaalisten palveluiden käytön opastus. Miksei samalla voida pitää esillä avoimesti julkaistuja aineistoja, ja tarjota myös näille käytön opastusta? Ajatus saa tukea edellä mainitusta kirjastolain kuudennesta pykälästä.

Kun puhutaan tulevaisuuden kirjastotyöstä, tuodaan esille sisältöjen avaaminen kirjastotyön sisältönä. Sisällöt ovat entistä enemmän digitaalisessa muodossa, ja tulevaisuudessa kehitys näyttää jatkuvan samansuuntaisena. Medialukutaitojen ja kaikenlaisten lukutaitojen edistäminen edellyttää, että kirjastoilla on myös pääsy erilaisiin digitaalisiin aineistopalveluihin (näistä enemmän seuraavissa alaluvuissa).

Avoimeen digitaaliseen tietoon pääsemisen voidaan ajatella olevan ”jalkautumista” kirjaston ulkopuolelle. Digitaaliset aineistot mahdollistavat laajemman informaatiomäärän kanssa toimimisen kuin kirjastojen omat fyysiset kokoelmat antavat myöten.

Ennen internetiä ja tiedejulkaisemisen kaupallistumista tieteen avoimuus voitiin liittää oppimiseen. Tieteen uusimmat julkaisut ovat nykyisin suurimmaksi osin ensin digitaalisessa muodossa ennen kuin tieto saadaan julkaistua painetussa muodossa. Jos tiedon avoimuus ja oppiminen liitetään yhteen, silloin kaikkien saatavilla oleva digitaalinen tieteellinen aineisto kuuluu myös yleisille kirjastoille, jotka ovat sitoutuneet laajaan kansalaisten opetusprojektiin, toisin sanoen yhteiskunnallisesti valveutuneen kansalaisen kasvattamiseen.

Katri Saarikivi on kirjoittanut: “Tiedeuteliaisuuden kasvattaminen näyttää tekevän ihmisestä avoimemman omista ennakkokäsityksistä poikkeavalle tiedolle.” Mielestämme yleisten kirjastojen yksi tärkeä tehtävä tulevaisuudessa on juuri Saarikiven mainitseman tiedeuteliaisuuden kasvattaminen. Tämän uteliaisuuden kasvattamiseen avoimen (tiede)julkaisemisen aineistot ovat tärkeitä nyt ja keskeisessä asemassa tulevaisuudessa.

 

 

 

3 AVOIN TIEDEJULKAISEMINEN

Avoimella julkaisemisella tarkoitetaan tieteellisen tiedon vapaata levittämistä. Tieteellinen julkaisu on avoimesti saatavissa, kun se on kaikkien kansalaisten luettavissa verkossa mak­sutta ja esteettömästi.  Avoin saatavuus lisää merkittävästi julkaisujen näkyvyyttä, käyt­töä ja myös yhteiskunnallista vaikuttavuutta.

Mitä tieteellistä tietoa yleinen kirjasto sitten tarjoaa tällä hetkellä? Mitä ai­neistoja sen on mahdollista tarjota tulevaisuudessa?

EU:n tavoite, että kaikki tieteelliset jul­kaisut ovat kokonaan avoimia vuonna 2020 kuulostaa optimistiselta ja siirtymä­kau­si jatkunee tuosta vielä jonkin aikaa.

Tieteellisessä julkaisemisessa puhutaan kolmesta reitistä avoimuuteen. Avoimuuden kul­tai­nen reitti tarkoittaa, että julkaisu on kokonaan ja välittömästi avoin. Artikkeli julkais­taan he­ti verkossa maksuttomasti ja esteettömästi kaikkien luettavaksi.

Kokonainen lehti tai osa sen sisällöstä, kuten yksittäinen artikkeli, voidaan maksaa avoi­mek­si. Jos esimerkiksi yksittäinen artikkeli maksetaan avoimeksi, lehden muu sisältö jää maksu­muu­rin taakse. Tällaisia lehtiä kutsutaan hybridilehdiksi, sininen reitti. Hybridijulkaisemisen on ajateltu olevan sallittua vain avoimuuteen siirtymisen välivaiheena.

Avoimuuden vihreä reitti tarkoittaa sitä, että artikkeli julkaistaan paitsi kustantajan palve­lussa myös jossakin avoimessa julkaisuarkistossa. Kun artikkeli julkaistaan avoimessa julkai­suarkistossa, kustantaja voi vaatia siihen embargoa eli julkaisuviivettä. Uusimmat julkaisut eivät siis ole julkaisuarkistossa heti avoimesti luettavissa.

 

 

4 MUUTOKSESTA TIEDOTTAMINEN KIRJASTOISSA

Millä tavoin nopeasti laajenevasta avoimesti julkaistavasta tiedeaineistosta sitten voitaisiin nykyistä paremmin tiedottaa yleisten kirjastojen asiakkaille?  Kansallisessa hakupalvelussa Finna.fi:ssä on mahdollista rajata hakutuloksesta näkyviin verkossa julkaistu aineisto ja tar­kis­taa sen käyttöehdot.

Suurten tiedekustantajien käyttöliittymissä saattaa olla mahdollista rajata hakutulos avoi­mesti julkaistuihin artikkeleihin/kirjoihin. Vähintäänkin se, että aineisto on vapaasti ja mak­sut­ta kaikkien saatavilla, on jollain tavoin ilmaistu hakutuloslistauksessa.

Yleisten kirjastojen asiakkaat ehkä kuitenkin harvemmin hakeutuvat tiedekustantajien si­vuille vaan pikemminkin käyttävät joko Googlen tai korkeintaan Finnan tyyppisiä haku­pal­veluja. Tällä hetkellä apuun tulevat lisäksi selaimiin asennettavat lisäosat, joiden avulla on mahdollista löytää avoimesti julkaistua tieteellistä tietoa.

Journal.fi on verkkopalvelu, josta löytyy noin 75 kotimaista tiedelehteä avoimesti julkais­tui­na kaikkien saataville.

Nopea muutos tiedeaineistojen avoimuuteen on alkanut, yleisten kirjastojen on välttämä­töntä olla muutoksessa mukana ja palvella kaikkia asiakkaita tasavertaisesti tässä suu­ressa tieteellisen tiedon saatavuuden murroksessa.

 

Sami Lahtinen ja Leena Salminen

Sami Lahtinen

Sami Lahtinen

Kirjastoneuvoja Sellon kirjastossa. Kirjoittaja pitää musiikista, kitaran soitosta ja Warren Ellisin sarjakuvista. Ja itsestään puhumisesta kolmannessa persoonassa.

Kirjoita kommentti