Lasten- ja nuortentyö on ollut Espoon kaupunginkirjaston strateginen painopistealue jo pitkään, ja kirjaston uuden strategian lukutaitopainotus jatkaa tätä linjaa. Lasten- ja nuortenaineistoon on Espoossa panostettu voimakkaasti viime vuosina. Vuonna 2016 aloitettu kirjastoaineiston kellutus toi lopullisesti esiin lastenaineiston hankinnan aliresursoinnin. Hankinnan kasvattamista jatketaan vuonna 2019. Suomen- ja englanninkielisen aineiston euromääräinen taso on kasvanut vuoden 2014 224 000 €:sta tämän vuoden 410 000 €:oon, eli yli 80 %. Määrärahojen kokonaisuuden liikkuessa 1,4 miljoonan euron tienoilla näitä satsauksia voi pitää erittäin painavina.

Panostus lastenaineistoon on kantanut hyvää tulosta. On kuin kaataisi vettä rutikuivaan multaan: maa imaisee veden ja huutaa lisää! Suomenkielisen lasten- ja nuortenaineiston lainaus on kasvanut 2015–2018 huikeat 24 % . Tämän kehityksen taustalla on myös omatoimikirjastojen esiinmarssi. Aiemmin niukasti auki olleet lähikirjastot ovat nyt käytettävissä aamusta iltaan, ja kokoelmat ovat vastaavasti saatavilla paljon entistä paremmin. Hankinnan rooli käytön kasvussa on kuitenkin olennainen: ellei tarjolla ole kirjoja, ei niitä voi lainata eikä lukea.

Aineistorahan jako on isolta osin nollasummapeliä, eli kun johonkin panostaa, se on jostain pois. Lastenpainotuksesta huolimatta kokonaissatsaus aikuistenkirjallisuuteen on pysynyt viime vuosina melko tasaisena. Painopiste on siinä siirtynyt jonkun verran tietokirjallisuuden suuntaan sekä englanninkieliseen kauno- ja tietokirjallisuuteen. Tämä on kääntäen tarkoittanut sitä, että suosittujen suomenkielisten kaunokirjojen ensimmäisen vuoden voimakkaaseen kysyntäpiikkiin ei täysimääräisesti vastata, eikä panoksia olla siinä nytkään korottamassa. Kirjallisuuden ”hevijuuserit” joutuvat odottamaan uusinta Remestä ja Kyröä jatkossakin melko pitkään. Asiakaskäyttäytyminen osoittaa, että monelle tämä sopii. Osa asiakkaista hankkii aineiston muuta kautta, mikä on sekin ok.

Viime aikoina niin Espoossa kuin valtakunnallisestikin on havahduttu siihen, että lukutaidon rapautumisesta on muodostumassa yhteiskunnallinen ongelma. Aikuisten lukutaitohaasteita ja niihin vastaamista pohditaan tänä vuonna Espoossa erityisen painokkaasti. Ehkä selkein havainto keskustelusta on, että helppoja toimenpiteitä ei ole. Me aikuiset olemme sitkeitä paloja purtavaksi. Itse kääntyisin tämän ongelman kanssa jälleen, yllätys yllätys, lasten- ja nuortentyöhön. Nyt yhdeksänvuotias Emmi-Katriina on kymmenen vuoden päästä aikuinen, 14-vuotias Janne-Petteri jo viiden vuoden päästä. Hiemankin pitkäjänteisemmässä katsannossa heidän lukutaitoonsa panostaminen on siis myös aikuisten lukutaitoon panostamista. Ratkaisuja on paljon helpompi löytää varhaisessa vaiheessa, kun oppiminen ja opettelu on ihmisen päätyötä ja kun hänen persoonallisuutensa ja identiteettinsä on vasta muotoutumassa.

Ruotsinkieliseen kirjallisuuteen panostetaan reilut 9 % suhteessa suomenkieliseen, mikä on linjassa ruotsinkielisten espoolaisten määrän kanssa. Myös ruotsinkielisessä hankinnassa on viime vuosina kasvatettu lasten- ja nuortenpainotusta.

Valtakunnallisen erityistehtävänsä puitteissa Espoo hankkii Opetus- ja kulttuuriministeriön erillisrahoituksella verrattain paljon venäjänkielistä kirjallisuutta. Seuraavaksi eniten hankitaan vironkielisiä kirjoja.

Digitaalisen kirjastoaineiston keihäänkärkenä ovat lehdet: suomenkielinen sanomalehtipalvelu ePress sekä vieraskielisiä lehtiä tarjoavat PressReader ja RBDigital. Kaupalliset toimijat ovat tulleet vahvasti e-äänikirjamarkkinoille, samaan aikaan kirjaston tarjonta ei ole ollut aina kovinkaan tyydyttävää. Kirjastojen asema e-kirjojen ja e-äänikirjojen tarjoajana ei ole oikeudellisesti yhtä vahva kuin painettujen kirjojen kentällä. Oikeudelliseen ongelmaan pitää vastata kansallisen ja EU-tason oikeudellisella ratkaisulla – uuden eduskuntakauden kohta alkaessa tässä on työsarkaa. Pohjoismaat ovat kirjastotoiminnan suurvaltoja EU:ssa, joten aloitteen on sopivaa tulla täältä. Kesäajasta luopuminen toimii esimerkkinä siitä, että pieni maa voi saada hyvällä aloitteella nopeastikin tuloksia EU:n instituutioiden kautta.

AV-aineiston käyttö hiipuu ja hankinta sen mukana. CD-levyjen käyttö on vuosikymmenessä romahtanut, ja hankinta on enää vähäistä. Levymuotoisten elokuvien käyttö hiipuu sekin, mutta leffojen julkaisu- ja levitystavat tukevat paremmin DVD- ja Blu-ray-levyihin kohdistuvaa kysyntää. Konsolipelien lainaus vapautui vasta muutama vuosi sitten, kokoelma ja sen käyttö on edelleen vasta muotoutumassa. Seuraavan sukupolven Pleikkaa ja Boksia odotellaan markkinoille mahdollisesti jo ensi vuonna – nähtäväksi jää, onko koneissa vielä levyasema, vai muuttuuko jakelu uuden sukupolven myötä puhtaasti digitaaliseksi.

 

 

Miika Miettunen

Miika Miettunen

Miika Miettunen

Kirjastopalvelupäällikkö Espoon kaupunginkirjastossa. Vastuualueina kirjastoaineisto ja kokoelmat, logistiikka, talous.

Kirjoita kommentti