Espoon kaupungin ensimmäinen Tassu -palkinto, tasa-arvoa ja yhdenvertaisuutta edistävästä toiminnasta Entressen kirjaston lasten- ja nuortentiimille!

Entressen kirjaston voitokas tiimi.

Kiitos päättäjille, että palkinnon perusteluissa nostettiin lukemisen tukeminen vahvasti esiin. Kirjallisuuskasvatus on kirjaston ydintehtävä ja toteutamme sitä monimuotoisin ja iloisen luovin menetelmin koulu- ja päiväkotiyhteistyössä, mm. kirjavinkkauksissa, kirjallisuusterapeuttisissa sanataidetyöpajoissa ja moniaistisissa tapahtumapäivissä.

Tavoitamme lähes kaikki esikouluikäiset haltijattaren seikkailukierroksilla ja tarjoamme joka kuukausi teatteria tai konsertteja päiväkotilapsille. Alakoululaiset vierailevat päivittäin kirjastollamme. Kirjasto on myös järjestänyt paljon vapaa-ajan kerhotoimintaa. Perhepäivissä tavoitamme alueen perheet kattavasti. Olemme rakentaneet systemaattisen konseptin, joka toimii ja josta on käyty ottamassa mallia ulkomaita myöten.

Kirjallisuuskasvatus on johtotähtemme, koska kirjallisuuteen sukeltaminen tuottaa itsenäisesti ajattelevia, luovia, älykkäitä  ja empaattisia ihmisiä.  Kirjallisuuden tuottavuus on siis kauaskantoista ja moniulotteista. Tutkimuksen mukaan  kirjastoon sijoitettu euro tuottaa yhteiskunnalle takaisin 4 euroa. Kirjasto on todellinen sijoituskohde!

Jos kirjallisuutta ja lukemista arvostettaisiin yhtä paljon kuin rahaa, kirjasto olisi jo listautunut pörssiin. Mutta kirjallisuus on pääomana paljon arvokkaampaa kuin raha.

Tämä Tassu- palkinto on itselleni Suomi -palkintoakin tärkeämpi tunnustus, koska palkinto jaettiin nimenomaan ydintyöstämme, lukemisen tukemisesta. Se kannustaa meitä jatkamaan. Kuitenkin meidän suurin palkintomme on sädehtiväsilmäiset lapset, tyytyväiset opettajat ja kiitollinen päiväkotiväki.

Tiimissämme vain minut on irrotettu päätoimisesti alueelliseen kouluyhteistyöhön ja tapahtumavastaavaksi. Nämä muut palkitut kollegani pitävät kirjastoa pystyssä seitsemänä päivänä viikossa, kolmessa eri vuorossa ja  sen päälle tuottavat tai mahdollistavat kanssani valtaisan tapahtumatarjonnan: kouluille ja päiväkodeille tarjottavan pedagogisen opetuksen kirjavinkkauksineeen, työpajoineen ja tiedonhakuineen. Se on välillä hikeä ja kyyneleitä.

Alueellamme on 24 koulua ja lähemmäs 50 päiväkotia. Laajan alueemme oppilasväestö on n. 27% koko kaupungin oppilasmäärästä. Kirjastossa pyörii siis päivittäin valtaisa määrä niin pieniä kuin suuria oppijoita ja satuseikkailijoita, joista n.15% on maahanmuuttajataustaisia lapsia. Tapahtumakonseptimme on rakennettu myös siten, että se toimii hyvänä kotouttajana.

Entressessä  käy vuosittain n. 20 000 asiakasta erilaisissa matalan kynnyksen ilmaisessa kulttuuritapahtumissa. Lasten- ja nuorten tapahtumakävijöiden osuus on n.17 000 osallistujaa. Tiimimme tuottaa siis suurimman osan kirjaston kulttuuritapahtumista. Olemme tarinoiden taikapölyn levittäjiä ja kulttuuriperintömme tulenkantajia. Emme järjestä tapahtumia jotka ovat muuten vaan hassunhauskaa kivaa, vaan kaiken pohjavirtana on   aina tarinat, kaiken tämän avulla haluamme innostaa lapsia ja perheitä lukemaan.

Lukutaito voi olla tulevaisuuden Suomessa vedenjakaja. Todellinen uhkakuva nimittäin on, että yhteiskuntamme polarisoituu tässäkin asiassa. Tuleeko Suomi jakautumaan lukutaidon mukaan; on fiksut, älykkäät, empaattiset, kirjallisuutta harrastavat lapset ja sitten se alati kasvava pahoinvoivien lasten joukko. Nämä lapset osaavat hädin tuskin lukea, mutta eivät ymmärrä lukemaansa. Eivät ymmärrä oman ajattelunsa kieltä.

Tutkimusten mukaan kirjallisuus ehkäisee syrjäytymistä, helpottaa oppimista, rentouttaa, auttaa ymmärtämään ja jäsentämään maailmaa. Tämän vuoksi se on halpa, toimiva  ja yksinkertainen resepti moneen vaivaan. Lukeminen on aivoille kuin liikunta keholle; se huoltaa koko ihmisen.

Kirjallisuuden tärkein tehtävä onkin kasvattaa lukijan yhteyttä itseensä, omiin tunteisiinsa, koska lukeminen kasvattaa empatiakykyä ja tunneälytaitoja. Samaa peräänkuuluttavat niin lastenpsykiatrit kuin uusi opetussuunnitelma. Jo Einstein kehotti vanhempia lukemaan lapsille paljon, sitä enemmän, mitä älykkäämpiä he lapsistaan toivoivat.

Minulla on unelma, että jokaisessa perheessä luettaisiin ääneen edes 10 minuuttia päivässä, olipa siellä lapsia tai ei, olivatpa lapset vauvoja tai aikuisia. Unelmoin, että katukuva täyttyy lukevista ihmisistä, tarinoihin uppoutuneista, onnellisista kasvoista älylaitteita tuijottavien naamojen sijaan. Unelmoin, että jokainen lapsi saisi tarinakylpyjä riippumatta siitä, millaisiin kasvuolosuhteisiin hän syntyy.

Olen vakuuttunut, että ihmiset voisivat paremmin, jos he lukisivat enemmän yksin ja yhdessä. Systemaattinen lukemiseen ja kirjallisuuteen sijoittamien  varmasti vähentäisi mielenterveys- ja kasvatusneuvolapalveluiden jonoja. Kannattaa sijoittaa kirjallisuuskasvatukseen, jotta saamme  fiksuja, tasapainoisia ja empaattisia tulevaisuuden päättäjiä.

Haastankin kaupungin päättäjät mukaan koko Espoo lukee -kampanjaan. Tehdään se; meidän kaupungissamme luetaan ääneen iltaisin jokaisessa kodissa, luetaan toreilla, kirjastoissa, asemilla ja metrossa jos ja kun se vihdoin valmistuu.

”Kirjallisuutta ei tarvita ensisijaisesti kauniiden satujen sepittämiseen, sitä tarvitaan tullaksemme toimeen toistemme ja ns. todellisuuden kanssa.” Leena Krohn

Pirkko Ilmanen, aluelastenkirjastonhoitaja, Entressen kirjasto

(Blogiteksti on muokattu kiitospuheesta kaupunginjohtajan palkinnonjakotilaisuudessa Gumbölen kartanossa 14.9.2017)