Kirjaston musiikkiryhmien vaikutuksia: tunnetta ja tutkimusta

Puutarhajamit 2019 - nauru03

Olin syksyllä 2019 esittelemässä Espoon kaupunginkirjaston toiminnallisia musiikkipalveluita Tampereen musiikkikirjastoseminaarissa Avaimet tulevaisuuden musiikkikirjastoille. Seminaarissa kuulin, miten Suomen eri kirjastoissa on lähestytty musiikkikirjastotyön haasteita eri näkökulmista. Tampereella järjestetään perinteisen musiikkikirjastotyön lisäksi musiikkiaiheisia tapahtumia heidän upean Metso Live -brändinsä alla. Helsingissä on syksyllä alkanut Opi musiikin tuntijaksi, taitajaksi, kokijaksi! -hanke, jonka aikana kaupunkilaisten on mahdollista tutustua uusiin musiikkisisältöihin sekä kokeilla, miltä musiikin tekeminen tuntuu. Sastamalassa on toteutettu Lava haltuun ja soitto narulle -hanke, jossa paikalliset musiikin harrastajat ja toimijat tuotiin yhteen esiintymään kirjaston tapahtumiin. Heidän musiikkiaan myös tallennettiin ja äänitettiin.

Tampereen seminaarissa Minna Lindgren piti kiinnostavan keynote-esityksen. Hän kertoi tuoreista tutkimustuloksista, joissa musiikin on todettu vaikuttavan positiivisesti oppimiseen, lisäävän keskittymiskykyä sekä parantavan sosiaalisia taitoja. Nykyään kukaan tuskin epäilee musiikin positiivisia vaikutuksia mutta tutkimustiedon kiistattomuus on aina silti sykähdyttävää, ja koskettaa minua musiikin kanssa päivittäin työskentelevää. Yhdessä tutkimuksessa 4-6 -vuotiaat lapset musisoivat ohjatusti kaksi tuntia päivässä kahdenkymmenen päivän ajan. Tutkimuksen mukaan lyhyt mutta erittäin intensiivinen musiikin interventio parantaa yleisiä kognitiivisia kykyjä, joita tarvitaan kaikissa oppimistoiminnoissa. Toisessa tutkimuksessa leikkikouluikäisten lasten yhteistyötaidot paranivat muskarihetkien jälkeen verrattuna niihin, jotka eivät olleet musisoineet. Tässä linkki kiinnostavaan artikkeliin, jota on ollut laatimassa mm. Helsingin yliopiston kasvatustieteiden professori Minna Huotilainen: Promises of Music in Education.

Espoon kaupunginkirjastossa meillä on viimeisten kolmen vuoden aikana saatu vakiintumaan toiminnalliset musiikkipalvelut osaksi palvelutarjontaamme. Meillä on mm. suositut neljä viikoittaista ukuleleryhmää, rumpujamit, yhteislaulua sekä lasten musiikkiyhtye Hattuset. Ryhmissä olennaista on rento yhteisöllinen tapa musisoida ja siitä kumpuava ilo. Lisäksi meillä on syksyllä Soukassa alkanut ja kevällä Entressessä jatkava 7-12 -vuotiaille lapsille suunnattu Musa ja menoks -ryhmä, jossa yhdistetään musisointia, liikunnallisia leikkejä sekä keskittymisharjoituksia. Ryhmässä käy noin kymmenen lasta, jotka ovat olleet innostuneita,  ja suurin osa tulee uudestaan, vaikka ryhmään ei ole sitoutumispakkoa.

Kaikissa näissä ryhmissä näen joka päivä aikaisemmin mainitsemiani tutkimustulosten vahvistamia positiivisia vaikutuksia. Ryhmistä lähtee aina iloisella ja positiivisella mielellä, niin asiakkaat kuin vetäjäkin.

Sakari Heikka

I'm a Library Pedagogue, Music Pedagogue and Musician.

1 kommentti

  1. Petri Pohjala 18.3.2020 klo 10:17

    Toiminnallisten musiikkipalvelujen kohdalla kirjaston rooli voidaan nähdä mahdollistajana, joka tarjoaa osaavan ohjaajan ja sopivan tilan. Kirjaston musiikkipalvelujen käyttäjänä olen päässyt tutustumaan myös täysin uuteen tapaan viedä musiikkielämyksiä esimerkiksi ikäihmisille. Kokeilukulttuurin suosimisella on ollut suuri merkitys, mistä voimme kiittää kirjaston johdon avarakatseisuutta. Toiminnan logiikka ja käytäntö on tarvittaessa helppo kopioida myös toisenlaisiin kulttuuritapahtumiin kuten esimerkiksi luku- ja runopiireihin.

Kirjoita kommentti