Vuonna 2018 Venäjänkielinen kirjasto täytti viisi vuotta. Vuosijuhlan viettämiseen yhdistettiin tavallista laajempaa tiedotusta kirjastopalveluista ja tapahtumista.

Viiden vuoden aikana on onnistuneesti käynnistetty isoja ja pienempiäkin projekteja sekä lapsille että aikuisille. Venäjänkielisiä kirjastopalveluja on laajennettu ja järjestetty lukuisia tapahtumia sekä kirjastovoimin että yhteistyössä eri kumppaneiden kanssa – pääkaupunkiseudulla ja sen ulkopuolella. Juhlavuoden kunniaksi oli hyvä luoda katsaus menneeseen, kerrata kirjaston historiaa ja saavutuksia. Katsaus Venäjänkielisen kirjaston historiaan ja saavutuksiin viiden vuoden ajalta löytyy Helmet.fi:stä.

Yleisen kirjaston saavutettavuus ja matala kynnys ovat sen tärkeimpiä piirteitä. Venäjänkielinen kirjasto kuuluu Helmet-kirjastokimppaan, mikä mahdollistaa sen aineiston ja palveluiden helpon käytön koko pääkaupunkiseudulla. Sen lisäksi e-palvelut ja kaukopalvelu toimivat valtakunnallisestikin. Venäjänkielisen kirjaston asiakasryhmään kuuluvat venäjänkielisen väestön lisäksi myös kaikki venäjän kielestä ja kulttuurista kiinnostuneet.

Lapsille

Lasten palvelut ovat keskeisiä suomalaisissa kirjastoissa. Se näkyy myös Venäjänkielisen kirjaston toiminnassa.

Katsoa ja osallistua

Laduskin eli toiminnallisen lastenkerhon suosio kasvoi räjähdysmäisesti vuonna 2018. Kerhoa alettiin pitää vuonna 2015 Sellon kirjastossa, ja silloin osallistujina oli kolme-neljä taaperoa vanhempiensa kanssa. Vuonna 2018 Laduski järjestettiin viidessä eri kirjastossa: Sellossa, Entressessä, Tapiolassa, Malmilla ja Tikkurilassa – joka viikko vain Sellossa. Entressessä kävi 80-100 osallistujaa, joista kaikki eivät ole venäjänkielisiä. Laduskin toiminnalliseen ohjelmaan kuuluvat laulut, lasten runot, askartelu ja musiikki. Ryhmät järjestetään iän mukaan (9 kuukautta – 2,5 v.; 2,6-4v., 4-6 v.). Kirjastossa vanhemmatkin tutustuivat toisiinsa ja jatkoivat keskusteluja Laduskin Facebook-ryhmässä, jossa on nyt noin 500 jäsentä.

Ison Omenan kirjastossa on toiminut viikoittainen teatteriin ja musiikkiin panostava kerho. Sellossa järjestettiin säännöllisesti Kulkuset-studion nuorten opiskelijoiden pianokonsertteja, joissa oli aina 30-40 osallistujaa.

Kevään, syksyn ja talven sesonkijuhlat järjestettiin Ison Omenan, Sellon ja Espoonlahden kirjastoissa. Niissä kävi 20-40 lasta.

Voi, mikä Hajamieli! – siirrettävä vuorovaikutteinen lapsille suunniteltu näyttely, joka perustuu Samuil Maršakin lastenrunoon, on suunniteltu Dostojevski-museossa Pietarissa. Cultura-säätiö kanssa järjestettiin näyttelyn vierailu Suomeen, ja keväällä ja syksyllä 2018 näyttely oli esillä viikon ajan Itäkeskuksen ja Sellon kirjastoissa. Näyttelyssä kävi 140 ja 80 lasta.

Asiakkaan palautteesta: ”Olemme käyneet Voi, mikä Hajamieli! -näyttelyssä Itäkeskuksen kirjastossa. Viisi kertaa!!! Olemme sukeltaneet Maršakin runoihin yhdessä mahtavan Varvara-oppaan avustuksella. Olemme kulkeneet oudon mutta hurmaavan Hajamielen sekavia reittejä. Ja matkan varrella olemme selvittäneet hauskat tehtävät. Oli todella hauskaa.”

Viikin kirjastossa järjestettiin ensimmäistä kertaa venäjänkielinen QR-kirjastosuunnistus, jossa kilpaili 25 koululaista. Sellon kirjastossa kokeiltiin ebru-paperimarmorointia taiteilija Anna Kervisen kanssa. Linkki videoon tästä aiheesta

Lasten kulttuurikeskuksen Musikantit-konsertit olivat myös suosittuja. Niitä järjestettiin Sellon, Ison Omenan, Töölön, Kannelmäen ja Tikkurilan kirjastoissa. Osana Venäjänkielisen kirjaston juhlaohjelmaa järjestettiin nukketeatteriesityksiä Sellon, Ison Omenan ja keskustakirjasto Oodin tiloissa: kaksikielinen Daniil Harmsiin teoksiin perustuva esitys sekä Pähkinänsärkijä, jonka esitti teatteri Afrika Pietarista. Sellossa järjestettiin myös lasten animaatioelokuvien näytökset. Lasten teatteriesitykset ja konsertit ovat olleet aina hyvin suosittuja, ja niihin tulee 80-300 katsojaa riippuen tilan mahdollisuuksista.

Kuunnella ja keskustella

Venäjänkielisillä ja kaksikielisilla (venäjä+suomi) satutunneilla on aina ollut osallistujia, 5-20 lasta kerrallaan. Viikoittaiset satutunnit järjestettiin Ison Omenan kirjastossa. Niihin osallistui kerran kuussa myös logopedi. Sen lisäksi kirjastolaiset kävivät myös Pieni maa -päiväkodissa Espoossa kertomassa venäjänkielisiä satuja. Satutunnit järjestettiin myös Sellon, Espoonlahden ja Vuosaaren kirjastoissa – joko osana isompia tapahtumia, päiväkotivierailuden yhteydessä tai tilauksesta.

Perinteisesti järjestettiin myös kirjailijavierailuja. 70 lasta tuli Sellon kirjastoon tapaamaan Igor Sevtsukia, lastenkirjailijaa Pietarista, Smesariki ja Fiksiki -sarjojen kirjoittajaa. Ja 30 lasta kuunteli tarinoita Tervatonttu Toivosta. Kertojana oli niiden kirjoittaja Päivi Honkakoski.

Itäkeskuksen kirjastossa vieraili kirjailija Natalia Volkova sekä bloggaaja ja Pietarin opas Tatjana Mei. Jokaiseen tapaamiseen osallistui noin 60 koululaista. Melkein 50 alakoululaista tuli Olga Stseglovan työpajaan keskustelemaan kirjoista ja luomaan omia tarinoita. Tallinnalainen Olga Stseglova koordinoi Bookshelf-lukutaideprojektia.

Marina Vituhnovskaja-Kauppalan historialliset luennot ovat olleet aina täynnä. Tämä Helsingin yliopiston dosentti kävi Helsingin ja Espoon kirjastoissa kertomassa Venäjän ja Suomen historiasta yläkouluikäisille. Jokaisella luennolla oli keskimäärin 50-60 kuuntelijaa.

Kouluyhteistyö

Kouluyhteistyöhön kuuluu venäjänkielisten eri-ikäisten koululaisten ryhmäkäyntejä kirjastoissa. Espoon ja Helsingin kirjastoissa järjestettiin vierailujen yhteydessä kirjavinkkausta, Lukudiplomi-toimintaa, kirjasto-opastuksia ja tiedonhakua. Vuonna 2018 Sellon kirjastossa kävi espoolaisten lisäksi myös Suomalais-venäläisen ja Saksalaisen koulun oppilaita Helsingistä.

Lukudiplomilistat päivitetään vuosittain. Ideana on koota suosituslistoja, joissa on tarpeeksi lukemista eri-ikäisille lapsille eri teemoista. Listoihin kerätään uutuuksia ja sellaisia kirjoja, jotka ovat saatavilla Helmet-kirjastoista. Lukudiplomeja käyttävät aktiivisesti venäjänkielen opettajat, kirjastolaiset ja myös yksittäiset asiakkaat. Vuonna 2018 noin 60 lasta sai diplomit Helsingissä, saman verran Espoossa, sekä 16 lasta Tampereella ja yksi Keski-Suomesta. Lukudiplomitoimintaa kehitetään tiiviissä yhteistyössä venäjän äidinkielenopettajien ja kirjastotyöntekijöiden kesken. Cultura-säätiö järjesti syksyllä 2018 seminaarin venäjän kielen opettajille. Yksi esitys käsitteli Lukudiplomi-toimintaa.

Ekaluokkalaiskampanja järjestettiin venäjäksi pääkaupunkiseudulla toista kertaa. Ennen vuotta 2017 kampanja oli vain suomeksi ja ruotsiksi mutta vuonna 2017 Venäjänkielisen kirjaston työntekijät ja muut venäjänkieliset kirjastolaiset ehdottivat sen järjestämistä myös venäjäksi. Eli siitä lähtien myös venäjänkieliset ekaluokkalaiset ovat saaneet lahjan ja kutsun kirjastoon omalla äidinkielellään. Vuonna 2018 tilattiin 500 venäjänkielistä kirjalahjaa tähän käyttöön.

Venäjänkielinen kirjasto on aktiivinen myös kansainvälisesti. Vuonna 2018 tuli kutsu Viipurin alueen kirjastosta: kutsuttiin espoolainen kirjastoauto Viipuriin ja Leningradin alueelle esittelemään lastenkirjastotyötä mobiilikirjaston näkökulmasta. Kirjastoauton toinen visiitti suunniteltiin vuodeksi 2019. Kertomus ensimmäisestä käynnistä Helmet.fi:ssä

Aikuisille ja nuorille aikuisille

Marraskuun lopussa Sellon kirjastossa järjestettiin nuorten feministinen tapahtuma. Vieraana oli taiteilija Ljolia Nordik Pietarista. Hän osallistui myös toiseen venäjänkieliseen tapahtumaan Kallion kirjastossa Helsingissä. Vierailu järjestettiin yhteistyössä FemF Feminist Forumin kanssa. Tilaisuuksiin osallistui noin 30 nuorta.

Kallion kirjaston nuorten kirjallisuusklubi toimii jatkuvasti, ja siinä on 56 osallistujaa.

Kirjallisuuskerho aikuisille Töölön kirjastossa: 91 kävijää.

Historialliset luennot: A. Shkvarov 21.2.2018 Kun venäläiset saapuivat ja 30.10.2018 Tatjana Mayin luento (55 kävijää)

Venäjänkielisen kirjaston 5-vuotisjuhlaa vietettiin 24. lokakuuta, ja aikuisille ja lapsille järjestettiin erilaisia tapahtumia. 24.10. mennessä niissä oli noin 300 kävijää:

  • venäläis-suomalainen esitys 15 kättä, D. Harms
  • kirjailijavierailu L. Yuzefovich
  • jazz-konsertti: E. Himmer ja Caron Wuotila
  • taiteilija Sergei Arkhipovin näyttely
5 v. juhla

Sellon kirjasto 5 v. juhla

Juhla konsertti

Zhenia Gimer. Jazz Konsertti

Juhlaohjelman yhteydessä Töölön kirjastossa järjestettiin syksyllä kokeellinen lukupiirisarja Venäläinen runous kehonkielellä. Siinä osallistujat tutustuivat venäläiseen runouteen kehollisuuden ja liikkeen kautta. Lukupiiri oli suunnattu erityisesti ei-venäjänkielisille, ja osallistujat olivat taustaltaan sekä Suomesta että muista maista.

Venäläinen runous kehonkielellä

Juhlaohjelman yhteydessä Töölön kirjastossa

Joulukuussa vieraili Sellon kirjastossa ja Venäjänkielisessä kirjastossa 7 hengen toimittajaryhmä Venäjältä.

Venäjänkielinen kielikahvila Soukan kirjastossa

Viikoittaiset tapaamiset venäjänkielisessä kielikahvilassa Sellon ja Soukan kirjastoissa ovat keränneet osallistujia yhteensä noin 60 henkilöä vuodessa.

Henkilökohtaista opastusta annettiin tiedonhaussa ja lomakkeiden täyttämisessä sekä neuvottiin tietokoneen ja älypuhelimen käytössä: Sello, Iso Omena, Soukka (yli 50 asiakasta), Vantaalla alkoi Digituki arkeen-projekti, ja Helsingissä Itäkeskuksessa annettiin neuvontaa 8–12 tuntia viikossa).

Venäläisen musiikin ilta Itäkeskuksen ja Hakunilan kirjastoissa keräsi 95 kävijää.

Elizaveta Tilli

Luento Sellon kirjastossa

Aikuisten lukemisen edistäminen sekä käsityötaitoihin opastaminen jatkuvat Ison Omenan kirjastossa. Valmiit tuotteet lähetetään Helsingin lastensairaalaan. (Näissä tilaisuuksissa on ollut 3-7 säännöllistä kävijää viikossa). Käsityöpiirit toimivat myös Kannelmäen kirjastossa ja Itäkeskuksessa (yli 50 kävijää).

Venäjänkielisen aineiston hankinta ja käyttö

Painettuja kirjoja hankittiin enemmän kuin viime vuonna, yhteensä 3378 nidettä. Niistä oli aikuisten kirjoja 50,3 % (1698 nidettä) ja lastenkirjoja 49,7 % (1680 nidettä).

Hankinnan kasvu painottui lasten kaunokirjallisuuteen, mitä ostettiin 36 % viimevuotista enemmän. Kaunokirjallisuuden osuus kirjahankinnasta on noin kaksi kolmasosaa ja tietokirjallisuuden yksi kolmasosa.

Venäjänkielistä aineistoa lainattiin vilkkaasti: lainaus kasvoi edellisvuodesta 6,1 %. Lainoja tilastoitiin 66 917. Aikuisten aineistoa lainattiin vähän enemmän (56,6 % lainoista) kuin lasten aineistoa (43,5 %) mutta juuri lasten aineiston lainaus kasvoi. Kaunokirjallisuuden osuus lainoista oli 66,3 % ja tietokirjallisuuden 33,7 %.

E-kirjoja on tarjolla asiakkaille OverDrive -palvelussa 939 nimekettä. Uusia nimekkeitä hankittiin 165 kappaletta. E-äänikirjoja on 20. Aikuisten aineiston osuus e-kirjoista on 80 % ja lasten aineiston 20 %. Lainaus on vilkastunut edellisestä vuodesta mutta silti vain 32 % aineistosta on käynyt lainassa. Lainaustilaston kärkeen ovat ponnahtaneet e-äänikirjat.

Kaukopalvelu

Venäjänkielisen kaukopalvelun suosio kasvaa koko ajan. Vuoden 2018 lopussa sillä oli 566 rekisteröitynyttä asiakasta. Vuoden aikana lähetettiin 1232 pakettia (238 enemmän kuin vuonna 2017). Lainojen määrä kaukopalvelun kautta oli 4842 (965 enemmän kuin vuonna 2017). Uusia asiakkaita rekisteröitiin 82 (15 vähemmän kuin vuonna 2017). Venäjänkielisessä kaukopalvelussa näkyy selvästi lastenaineiston lainausten kasvu. Osittain se johtuu lukudiplomeista mutta myöskin esikouluikäisille ja taaperoille tarkoitettuja kirjoja lainataan hyvin paljon. Se kertoo vanhempien halusta pitää yllä lasten äidinkielen taitoa.

Ester Kanajeva kävi Pohjois-Savon kirjastolaisten koulutuspäivillä kertomassa valtakunnallisesta venäjänkielisestä kaukopalvelusta. Palvelua pitää markkinoida enemmän valtakunnallisesti, ja järjestää enemmän vastaavia esityksiä pääkaupunkiseudun ulkopuolella.

Venäjänkielisen kirjaston verkkotoiminta 2018

Helmet.fi/ru-RU – kävijätilastot 2018

Google Analyticsin mukaan vuonna 2018 Helmet.fi:n venäjänkielisellä osiolla oli yhteensä 21 869 käyttäjää. Yleiskävijämäärä jäi suurin piirtein samalle tasolle verrattuna viime vuoteen (kuva 1) mutta uusien käyttäjien määrä on kasvannut huomattavasti: 20 198 (2018), vrt. 13 907 (2017).

Kävijöiden piikkiaktivisuus sekä v. 2017 että v. 2018 liittyi siihen, että useassa kirjastossa järjestettiin isohkoja sarja-tapahtumia, jotka saivat paljon huomiota sosiaalisessa mediassa. Sitä kautta monet uudetkin kävijät päätyivät sivustolle. Keväällä 2017 järjestetty tapahtumasarja liittyi Hyvinvointia venäjänkieliselle väestölle -hankkeeseen, ja syksyllä 2018 vietettiin Venäjänkielisen kirjaston 5-vuotisjuhlat ohjelmineen useassa Helmet-kirjastossa.

Helmet.fi/ru-RU:n Top 10

1. Helmet.fi:n venäjänkielisen version pääsivu

2. Kirjastot ja palvelut

3. e-kirjasto

4. Uusia romaaneja Venäjältä

5. Tapahtumat

6. Tunnista luotettava tieto

7. Info

8. Vinkit

9. Venäjänkielinen kirjasto

10. Lapset

Kuten nähdään ylläolevasta kuvasta 2, lukijoita kiinnostaa mitä kirjastossa ylipäänsä on eli pääsivun jälkeen kirjastojen palvelujen sivut (2) sekä e-kirjaston sivut (3), tapahtumat (4), Venäjänkielisen kirjaston sivu (9), lasten osio (10) ja yleinen info, jossa julkaistaan sääntöjä ja ohjeita (7), sekä hyvin tehdyt kirjallisuusvinkit (4) ja tiedonhaun teema (6).

Helmet по-русски- sivu Facebookissa: tilastot ja toiminta 2018 www.facebook.com/HelmetPoRusski

Facebookin tilastojen mukaan vuonna 2018 Helmet po-russki -sivulla oli yhteensä 915 tykkäystä. Verrattuna viime vuoteen uniikki kävijämäärä on kasvanut noin 150 hengellä.

Postausten tiheys v. 2018 oli noin 3-5 kertaa viikossa. Sivulla jaettiin Helmet-kirjastojen uutisten lisäksi myös juttuja ja linkkejä ajankohtaisista aiheista – haastatteluja, mielipiteitä, tapahtuma- ja lukuvinkkejä – sekä teksteinä että videoina ja kuvina.

Suosituimmat yksittäiset postaukset 2018:

* Lukuvinkki liiketoiminnasta (tavoitti 5200 ihmistä)

* Tapaaminen kirjailijoiden Olga Derkach ja Vladislav Bykovin kanssa (3400)

* Kysely digiopastuksista (2350)

* Uutinen Helmet-haun venäjännöksestä (2300)

* Suomalais-venäläinen satutunti (1900)

* Kirjakauppa Ruslanian video-onnittelu Venäjänkieliselle kirjastolle 5 v. juhlavuoden kunniaksi (1349)

* Digituki Arkeen -hankkeen tervehdys (834)

* Ensimmäinen retki Oodiin (600)

* Asiakkaan kokemus ja kertomus Sellon kirjastosta (537)

* Mitä on Venäjänkielinen kirjasto? – Julkaisusarja: tapahtumia (490)

Suurin osa FB-sivun tykkääjistä on venäjänkielisiä naisia (81 %) ja pääkaupunkiseudun asukkaita.

Mediatervehdyskampanja 2018 (20.09.-25.11.18)

Vuonna 2018 Venäjänkielinen kirjasto täytti viisi vuotta osana Helmet-verkostoa. Sen kunniaksi järjestettiin mediatervehdyskampanja, joka koostui kahdesta vaiheesta: avoimesta kutsusta lähettää mediatervehdyksiä ja sen jälkeen tervehdysten julkaiseminen Helmet по-русски FB-sivuilla. Yksittäiset tervehdykset julkaistaan myös Helmet.fi-sivuilla vuoden 2019 aikana sopivien juttujen yhteydessä.

Mediatervehdyskampanjan idea ja tulokset

Kampanjan kautta kerättiin ja julkaistiin mielipiteitä, tervehdyksiä ja palautteita Venäjänkielisen kirjaston toiminnasta ja venäjänkielisistä palveluista Helmet-kirjastoissa. Kampanjaan osallistui 10 yksityishenkilöä ja organisaatioita: asiakkaita, kirjakauppa Ruslanian henkilökunta, Lastenkulttuurikeskus Musikantit, Digituki Arkeen -hankkeen työntekijät sekä Ladushki- ja Tchaika-ryhmien vetäjät ja osallistujat.

Tervehdyksiä julkaistiin 20.9. – 25.11.2019 välisenä aikana Helmet по-русски -FB-sivulla noin 2 kertaa viikossa kirjaston 5-v. juhlavuosiohjelman yhteydessä.

Suosituimmat olivat video-onnittelut ja kuvalliset kertomukset.

Ruslania-kaupan video-onnittelu: kattavuus 1349, 218 klikkausta ja 77 reaktiota/kommenttia/jakoa. Asiakkaan kertomus kirjaston käyttökokemuksesta: kattavuus 459, 95 klikkausta ja 35 reaktiota/kommenttija/jakoa. Digituki Arkeen -hankkeen kokemus yhteistyöstä: kattavuus 834, 72 klikkausta ja 15 reaktiota/kommenttia/jakoa. Kampanjan kautta saatiin paljon positiivista palautetta eritaustaisilta ja -ikäisiltä ihmisiltä sekä tiedotettiin, millaista kirjastoyhteistyö voi olla ja mitä mahdollisuuksia siinä on. Sen lisäksi FB-sivun tykkääjien määrä kasvoi, ja sitä kautta uudet käyttäjät löysivät myös Helmet.fi:n venäjänkielisen version.

Mikä on Venäjänkielinen kirjasto? – julkaisusarja juhlavuoden kunniaksi

Viisi koostetta Venäjänkielisen kirjaston historiasta, palveluista ja hankkeista julkaistiin sekä Facebookissa että Helmet.fi:ssä kerran viikossa 12.9. – 30.10.2018 välisenä aikana. Suosituimmat olivat postaukset kirjaston kokoelmista ja tapahtumista. Keskimääräinen kattavuus – eli kuinka monta henkilöä on nähnyt julkaisun – oli 250.

Yhteenvetona voidaan todeta, että lyhyet ja tiiviit somekampanjat Helmet.fi:n julkaisujen yhteydessä kasvattavat kävijämääriä sekä Helmet.fi:ssä että FB:in Helmet po-russki sivulla ja tuovat myös uusia ”fyysisiä” asiakkuuksia paikan päälle.

Uudet venäjänkieliset palvelut 2018

Helmet-hakukone Encore on käännetty venäjäksi, ja nyt on hausta saatavilla venäjänkielinen versio ohjeineen. Uutinen ohjeiden julkaisemisesta venäjäksi oli neljänneksi suosituin julkaisu Helmet po-russki -FB-sivulla vuonna 2018. Se tavoitti 2300 ihmistä.

Taskukirjasto

Helmet-kirjastojen mobiilisovellus Taskukirjasto on myös saanut venäjänkielisen version.

Olga Bykova ja Katia Shklyar

Marjut Saloniemi

Olen viestintäasiantuntija Espoon kaupunginkirjastosta. Olen opiskellut aikoinaan suomen kieltä ja kotimaista kirjallisuutta. Lukeminen ja kirjoittaminen ovat sydäntäni lähellä.

Kirjoita kommentti