Venäjänkielinen kirjasto. Mitä kaikkea tapahtui vuonna 2019?

Venäjänkielisen kirjaston palveluja (samoin kuin Monikielisen kirjaston) voivat käyttää kaikki Suomessa asuvat riippumatta pakkakunnasta. Vuonna 2019 kävimme esittelemässä Venäjänkielistä kirjastoa eri puolilla Suomea kirjastojen tapahtumissa ja henkilökunnan koulutustilaisuuksissa. Vierailukohteina olivat Oulu, Tampere, Joensuu ja Lahti. Kampanjakiertueella kerrottiin etenkin venäjänkielisistä lukudiplomeista, kaukopalvelusta ja venäjänkielisistä Helmet-verkkosivuista. Kampanjan tarkoituksena oli lisätä Venäjänkielisen kirjaston tunnettuutta myös pääkaupunkiseudun ulkopuolella.

Aineisto on edelleen tärkeä asiakkaille

Uutuushankinnan notkahduksesta huolimatta venäjänkielisen aineiston lainaus Espoon kirjastoista vilkastui huomattavasti edellisvuodesta. Lainoja tilastoitiin yhteensä 77 125, eli 15 % (10 208) edellisvuotta enemmän. Aikuisten aineiston lainaus oli vielä hieman suurempaa (51,8 % lainoista) kuin lasten aineiston (48,2 %). Kaunokirjallisuuden osuus lainoista oli 66,4 % ja tietokirjallisuuden 33,6 %.

Venäjänkielisiä e-kirjoja oli OverDrive -palvelussa 1017 nimekettä. Uusia nimekkeitä hankittiin 78. E-äänikirjoja oli saatavana 29. Aikuisten aineiston osuus e-kirjoista on 81 % ja lasten aineiston 19 %. E-aineiston käyttö kasvaa vuosittain mutta vieläkin vain 36 % aineistosta on käynyt lainassa. E-äänikirjoja käytettiin vilkkaasti. Niiden kiertoluku oli 11,3 mutta tekstimuotoisten 0,65.

Kaunokirjallisuuden osuus kirjahankinnasta on edelleen noin kaksi kolmasosaa ja tietokirjallisuuden yksi kolmasosa.

Hankintamäärärahaan kohdistuneet säästöt vuoden jälkipuoliskolla romahduttivat painetun aineiston hankinnan: kirjoja hankittiin 43 % viimevuotista vähemmän (1917 nidettä). Näistä aikuisten kirjoja oli 46,8 % (898 nidettä) ja lastenkirjoja 53,2 % (1019 nidettä).

Helmet-kirjastojen venäjänkielinen aineisto on saatavilla myös kaukolainoina Postin palvelun kautta. Kaukopalvelun asiakasmäärä kasvaa vuodesta toiseen. Vuonna 2019 eri puolille Suomea lähetettiin 5813 lainaa (v. 2018 – 4842 lainaa).

Lasten lukutaitoa tukemassa

Lukudiplomilla on edelleen tärkeä rooli äidinkielen kehityksessä ja lukemisen edistymisessä. Joka vuosi suorittaa venäjänkielisen lukudiplomin noin 100 kouluikäistä lasta pääkaupunkiseudulla. Vuosittain tulee uusia osallistujia myös muualta Suomesta (esim. 30 lasta suoritti diplomit v. 2019 Tampereella). Myös satudiplomi perheille ja pienille lapsille on nyt hyvin suosittu. Venäjänkieliset Lukudiplomi-listat ovat olleet saatavilla aina vuodesta 2014, ja niitä päivitetään vuosittain.

Diplomit jaetaan yleensä lukuvuoden lopussa kun taas ekaluokkalaiskampanja käynnistyy syyskuussa. Vuonna 2019 Venäjänkielinen kirjasto lähetti jo kolmannen kerran kutsun kirjastoon pääkaupunkiseudun venäjänkielisille ekaluokkalaisille. Monet opettajat ovat käyttäneet lahjakirjaa lukukirjana oppitunneilla, sillä sitä oli mahdollista kaikkien oppilaiden käyttää yhtaikaa.

Espoon ja Helsingin kirjastoissa pidettiin kouluyhteistyönä säännöllisiä kirjasto-opastuksia, venäjänkielisiä kirjavinkkauksia sekä tiedonhaku- ja mediakasvatustyöpajoja. Digituki arkeen -hankkeessa järjestettiin nuorille kaksi Turvallisuus netissä -nimistä työpajaa Espoon ja Helsingin kirjastoissa. Oodissa on käynyt ryhmäopastuksissa yli 160 ala- ja yläkoululaista eri kouluista.

Lastenkirjailija Anna Anisimovaa tuli kuuntelemaan 70 lasta ja sen lisäksi heidän vanhempiaan ja opettajia. Keskustelutilaisuuksissa Itäkeskuksen, Sellon ja Hakunilan kirjastoissa puhuttiin lasten kirjoista ja kirjailijan arjesta.

Helsingin yliopiston dosentti Marina Vituhnovskaja-Kauppalan historialliset luennot kiinnostivat edelleen nuoria Entressen ja Itäkeskuksen kirjastoissa. Kaikilla kuudella luennolla kävi 50-60 yläkouluikäistä.

Perheen pienimmille

Venäjänkieliset satutunnit ja päiväkotivierailut eivät ole ainoa tapa toimia päiväkoti-ikäisten piirissä. Vuonna 2019 oli myös mahdollista sukeltaa Maria Petrovan ja Tatiana Tihonovan vetämässä työpajassa tunteisiin kehon kielellä , osallistua musiikkileikkiin Musikantit-kulttuurikeskuksen järjestämissä tapahtumissa tai tanssia ja askarrella Laduski-kerhossa.

Laduski on iso hitti

Kolmen lapsen äiti Ksenia Kukkonen on alkanut vetää venäjänkielisiä lorutuokioita jo viisi vuotta sitten Sellon kirjastossa pienimuotoisena kerhotoimintana. Vuonna 2019 hän on pitänyt viikoittaisia kerhoja Sellon, Entressen ja Oodin kirjastoissa sekä vieraillut muissakin kirjastoissa pitämässä yksittäisiä työpajoja. Vuoden mittaan Laduskiin on osallistunut yli 2200 lasta. Talvi- ja kevätjuhliin osallistui Oodin ja Sellon kirjastoissa yli 200 lasta. Joka vuosi kerho saavuttaa enemmän suosiota sekä lasten että vanhempien keskuudessa. Laduskin Facebook ryhmässä voit kysyä Ksenialta lisätietoa toiminnasta.

Taidetta ja yhdessäoloa lapsille

Luovia taitoja voi tukea ja kehittää kirjastossa pienestä asti eikä tarvitse olla yksin! Toiset osallistuivat esim. Natalia Sergeevan Botanical Illustration- kuvitustyöpajaan Sellon kirjastossa,  toiset harrastivat teatteria Vera Kruglikin kerhossa Ison Omenan kirjastossa tai soittivat pianoa Anastasia Salon järjestämässä lasten joulukonsertissa.

Kirjastoissa tapahtuu paljon ja erilaista ja siitä halutaan kertoa! Niin tehtiin huhtikuussa 2019 Itäkeskuksen kirjastossa. Moskovalaiset ja helsinkiläiset kirjastonhoitajat järjestivät videopuhelun yläkoululaisille. He puhuivat lempikirjoista, peleistä, harrastuksista ja kouluarjesta. Kummankin videotykin ääressä oli noin 25 nuorta.

Aikuisten mediakasvatusta

Digitukea annettiin venäjäksi Espoossa, Helsingissä ja Vantaalla yhteistyössä Suomen venäjänkieliset ry:n kanssa. Toteutumistavat vaihtelivat kirjastoittain ryhmäopastuksista henkilökohtaiseen neuvontaan mm. Lainaa kirjastolainen  -palvelun kautta. Yhteensä Digituki-palvelua sai hieman alle 200 henkilöä. Keskeiset teemat olivat tietokoneiden ja älypuhelimien käyttö, sosiaalinen media sekä kirjaston e-palvelut ja e-kirjat. E-kirjoista kerrottiin erityisesti huhtikuisilla digimessuilla Oodissa. Espoonlahden kirjastoissa pidettiin myös työpajoja ompelukoneen, 3D-tulostimen ja vinyylileikkurin käytöstä.

Kirjoita, keskustele tai laula venäjäksi

Totaalinen sanelu on ollut sellainen venäjänkielinen tapahtuma, joka on houkutellut enemmän halukkaita osallistumaan kuin on ollut mahdollista ottaa. Idea on todella yksinkertainen, ja ehkä siksi tapahtumasta on muodostunut iso ja kansainvälinen. Sellon kirjasto oli ensimmäisiä tahoja, joka järjesti Totaalisen sanelun pääkaupunkiseudulla v. 2015.

Infoisku järjestäjiltä:

Totaalinen sanelu on vuosittainen maailmanlaajuinen kaikille avoin ilmainen tapahtuma, jossa kirjoitetaan samana päivänä samaa tekstiä maailman eri kaupungeissa. Sen jälkeen tekstit tarkistetaan, ja kaikki halukkaat voivat saada palautetta ja arvosanan omasta tekstistä. Sanelun idea on kiinnittää huomiota hyvään venäjän kielen kirjoitustaitoon, saada ihmisiä pohtimaan omaa kirjoitustaitoaan ja herättää kiinnostusta taitonsa kehittämiseen. 

Kirjoittamisen lisäksi kirjastoissa tuettiin venäjän kielen taitoa myös muilla tavoin: Sellon ja Soukan kirjastoissa pidettiin viikoittaisia venäjänkielen kielikahviloita. Tapiolan kirjastossa järjestettiin kaksikielinen lauluilta, jossa laulettiin venäläisiä kansanlauluja suomeksi ja venäjäksi Tatiana Krylovan ja Slava Druzhininin kanssa.

Kirjailijavieraat Sellossa

Joka vuosi vierailevat Sellon kirjastossa venäläiset ja venäjänkieliset kirjailijat. Vuonna 2019 Suomeen tuli käymään kuuluisa Maria Arbatova – kirjailija, dramaturgi, TV-juontaja ja feministi.

Dmitry Zapolsky, Putinburg-kirjan kirjoittaja, asuu tällä hetkellä Suomessa mutta on ollut aktiivinen poliittisessa journalismissa Venäjällä yli 30 vuoden ajan. Zapolskin vierailusta keskusteltiin vilkkaasti sosiaalisessa mediassa tapahtuman jälkeen.

Sellossa jaettiin myös muistoja oman perheen elämästä. Keskustelun aloitti Ragnar Martikainen, tutkija ja kirjailija, joka esitteli kirjansa Muistelmat Inkerinmaan-korostuksella, sekä Andrei Vanhanen, joka on aloittanut uransa Afganistanissa armeijan toimittajana mutta on itse kotoisin Leningradin alueelta Inkeristä.

Sellossa puhuttiin myös lastenkirjallisuudesta. Kansainvälisessä Lastenkirjallisuus integrointitapana -seminaarissa oli 80 osallistujaa Suomesta, Venäjältä, Ruotsista, Espanjasta, Latviasta ja Liettuasta.

Kuvataidetta kirjastossa

Sellon ja Pasilan kirjastoissa on vieraillut nukkenäyttely Pietarista: Pietari. Mielikuva ja tarina. Näyttelyn taidenuket ovat pohjoiseurooppalaisen kaupungin asukkaita – sekä mytologisia että kirjallisuuden hahmoja.

Valeri Nujan ja Irina Rebnitskajan Viipurin kesä –akvarellinäyttely järjestettiin Soukan kirjastossa.

Kansainvälinen toiminta

Kesäkuussa 2019 vieraili espoolainen kirjastoauto Viipurin ja Leningradin alueen kirjastokonferenssissa. Autossa kävi joka päivä koululaisryhmiä. Espoon kaupunginkirjasto sai paljon näkyvyyttä lehdistön, television ja bloggaajien välityksellä. Yhteistyötä halutaan ehdottomasti jatkaa ja syventää.

Syyskuussa Venäjänkielinen kirjasto osallistui Kulttuurifoorumiin Tulassa, Venäjällä. Foorumilla tavattiin yhteistyökumppaneita Viipurista ja Kostamuksesta ja suunniteltiin tulevia tapahtumia ja yhteistyöhankkeita.

Venäjänkielinen toiminta verkossa

Venäjänkielistä Helmet.fi-sivustoa on edelleen kehitetty voimakkaasti. Sen merkitys on keskeinen sekä Venäjänkielisen kirjaston palveluiden markkinoinnissa että mediakasvatuksen näkökulmasta.

Google Analyticsin mukaan vuonna 2019 sivustolla oli kävijöitä 21 237, mikä on 38,55 % enemmän kuin edellisenä vuonna (15 328). Myös uusien venäjänkielisten kävijöiden määrä sivustolla kasvoi 36,84 %:lla.

Facebookin tilastojen mukaan vuonna 2019 Helmet po-russki –sivulla oli 1022 tykkäystä (31.12.2019). Seuraajien määrä on kasvanut 134:lla (976 vuonna 2018 vs. 1110 vuonna 2019).

Sivulla jaettiin Helmet-kirjastojen uutisten lisäksi myös juttuja ja linkkejä ajankohtaisista aiheista – haastatteluja, mielipiteitä, tapahtuma- ja lukuvinkkejä – sekä teksteinä että videoina ja kuvina.

Lokakuussa 2019 käynnistettiin Беседка с акцентом (Besedka s aktsentom). Se on venäjänkielinen podcast-sarja, jonka jokaisessa jaksossa keskustellaan innokkaiden ihmisten kanssa venäjäksi ja avataan kirjaston tarjoamia palveluja ja sisältöjä tämän innostuneisuuden näkökulmasta. Sillä tavalla on tarkoitus tavoittaa myös niitä ihmisiä, jotka eivät käytä kirjastopalveluja tai eivät edes tiedä niistä. Vuonna 2019 julkaistiin neljä jaksoa, joiden keskimääräinen kuuntelumäärä oli noin 85 kertaa per jakso.

 

Venäjänkielisen kirjaston toiminta toteutetaan laajana yhteistyönä Helmet-kirjastojen kanssa.

Читать эту статью на русском >>