Jaakkojuhani Peltonen: Aleksanteri suuri. Sankari ja myytti. Gaudeamus 2021

Aleksanteri suuri eli lyhyen elämän. Hän valloitti valtavan alueen ja loi sinne hallintojärjestelmän. Tämä kaikki romahti hänen kuoltuaan. Outoa kyllä hän on jäänyt elämään ihmisten mieleen: historiankirjoihin, legendoihin, romaaneihin, lauluihin ja videopeleihin.

Kreikkalaiset pitivät antiikin aikana häntä kreikkalaisten hyveiden ilmentymänä. Roomalaiset olivat kriittisempiä: varsinkin stoalaiset filosofit arvostelivat hänen raivonpuuskiaan ja alkoholismiaan (ja näiden vallassa tehtyjä epäviisaita päätöksiä), samoin kun hänen valloituksiaan pidettiin järjettömänä riskinottona. Kuitenkin myös useimmat roomalaiset pitivät häntä sankarina.

Juutalaiset katsoivat hänen valloitusretkiään pahalla. Sen sijaan he olivat ylpeitä siitä, että Danielin kirjan katsottiin ennustaneen hänen tulonsa. Myöhemmin Flavius Josefus lisäsi Aleksanterin legendaan tämän käynnin juutalaisten ylipappia kunnioittamassa. Tämän tarkoitus oli kohentaa juutalaisten suosiota kreikkalais-roomalaisessa maailmassa.

Keskiajalla hyvinkin fiktiivinen (ja sisällöltään muuttuvainen) Aleksanteri-romaani oli kaikkein suosituin kirja. Aleksanterin fiktiiviset seikkailut kuitenkin jäivät taka-alalle, kun antiikin historiateoksia opittiin tuntemaan.

Aleksanteri on ollut esikuvana todella monelle, Julius Caesarille, kuningatar Kristiinalle, Napoleonille ja brittiläisille siirtomaaherroille, jotka katsoivat toistavansa Aleksanterin urotekoja vallatessaan Intiaa tai Afganistania.

Vastaavasti entiset siirtomaat pitävät Aleksanteria vastaan taistelleita päälliköitään ja kuninkaitaan sankareina: Aleksanteri edustaa siirtomaaimperialismia.

Myös monet nykykansat pitävät Aleksanteria esikuvanaan, vahvimmin kreikkalaiset ja pohjoismakedonialaiset.

Vaikka nykyaikana on julkaistu hyvinkin kriittisiä tutkimuksia Aleksanteri Suuresta, populaariesityksissä, romaaneissa, elokuvissa, sarjakuvissa ja videopeleissä hän on tahraton hahmo: vaaleatukkainen sankari, loistava sotapäällikkö ja oikeudenmukainen hallitsija. Hänen luonteenheikkoutensa tekevät hänestä vain inhimillisemmän ja helpommin samaistuttavan.

Todellisuudessa Aleksanterin hiusten väristä ei ole mitään tietoa.

Jaakkojuhani Peltosen teos on esitys Aleksanterin myytistä ja sen kehityksestä kautta aikojen.

 

Mikko Airaksinen

 

Mikko Airaksinen

Mikko Airaksinen

Olen johtava kirjastopedagogi Ison Omenan kirjastosta. Luen laajalti kauno- ja tietokirjallisuutta.

Kirjoita kommentti