Christa Steinby: Herodotos. Historiankirjoituksen isä ja hänen maailmansa. Otava, 2021.

Herodotos eli noin vuosina 484–425 eaa. Jo aikalaiset sanoivat häntä ”historiankirjoituksen isäksi”.

Herodotos kirjoitti suuren historiateoksen, jossa kerrottiin koko tunnetun maailman historia, kuitenkin siten, että näkökulma on Persian. Persia oli Ateenan perivihollinen, joten näkökulma kiinnosti.

Herodotos toi historiankirjoitukseen tarkan kronologian, toi lähteet esille, kävi kuvaamissaan paikoissa, haastatteli ihmisiä, kirjasi ylös myös epäuskottavia selityksiä asioille, kertoen samalla, ettei usko niihin. Asiat esitetään syiden ja seurausten kera, yliluonnollisiin selityksiin hän ei ryhdy.

Moniakin asioita tiedetään vain Herodotoksen kuvauksen perusteella: jotkut niistä on julistettu paikkaansa pitämättömiksi, kunnes vaikkapa arkeologian evidenssi on osoittanut ne oikeiksi. On myös asioita, joihin nykytutkimus ei usko, mutta muita lähteitä, kun Herodotos ei ole.

Kirjoittaja on erikoistunut sotahistoriaan. Herodotoksen taistelukuvauksia on kritisoitu. Steinby korostaa, että antiikinaikaisissa kuvauksissa luvut eivät ole tarkoitettukaan uskottaviksi, eri syistä. Käsitys kuvausten erheellisyydestä on peräisin 1800-luvun asiantuntijoilta, jotka ovat perehtyneet sodankäyntiin, mutta eivät antiikin historiaan. Kirjoittaja analysoi taistelukuvauksia ja vertaa niitä Homeroksen ja Thukydideen vastaaviin.

Christa Steinbyn kirja on mainio johdatus Herodotoksen teokseen.

Mikko Airaksinen

 

 

 

Mikko Airaksinen

Olen johtava kirjastopedagogi Ison Omenan kirjastosta. Luen laajalti kauno- ja tietokirjallisuutta.

Kirjoita kommentti