Rivit hyppii, kohta hukkuu, silmät väsyy, etkä muista mitä olet lukenut? Lukivaikeus aiheuttaa monenlaisia haasteita lukijalle, vaikka sisältö kiinnostaisi. Jos lukeminen on riittävän työlästä, niin sisällöistä on vaikeampi kiinnostua.

Mikä lukivaikeus?
Lukivaikeus on arviolta jopa 5-10%:lla ihmisistä, joten kyse on aika yleisestä haasteesta. Lukivaikeus tarkoittaa yksinkertaistetusti sitä, että aivojen rakenne on erilainen kuin monilla muilla ihmisillä. Tämä erilainen aivorakenne tekee tekstin kirjainsymbolien ymmärtämisen tekstiksi ja sen sisältämiksi merkityksiksi työläämpää ja energiaa voi kulua jopa viisi kertaa tavallista lukijaa enemmän. Samalla tavalla joidenkin ihmisten on helpompi ymmärtää matematiikkaa tai juosta nopeammin kuin toisten. Olemme erilaisia.

Mahdottomaksi lukeminen ei siis muutu, mutta lähtökohtaisesti lukivaikeuden kanssa tiellä on hidasteita ja juoksukengissä tuntuu olevan painot. Harjoittelemalla jokainen oppii silti sujuvammaksi, kun aivojen paljon käytetyt yhteydet vahvistuvat ja nopeutuvat. Näin myös allekirjoittaneesta tuli työkseen sujuvasti monen kielen kirjoja lukeva ja niistä innolla keskusteleva, vaikka lähtöpisteenä oli lukivaikeus.

Lukusujuvuus kehittyy ääneen lukien

Lukutaidosta puhutaan kirjaston lasten ja nuortenosastoilla paljon ja vinkkejä pyydetään. Paras vinkki lukusujuvuuden kehittämiseen on aina lukeminen: sanojen, lauseiden ja tekstien kanssa ajan viettäminen. Hommaa voi helpottaa ja oppimista sujuvoittaa yhdistämällä tekstin silmillä seuraaminen tekstin auditiiviseen virtaan eli äänikirjan kuunteluun tai ääneen lukemiseen.

Lue rohkeasti ääneen!
Itse ääneen lukemalla huomaa omat lukuvirheensä ja oppii niistä koko ajan intuitiivisesti. On tärkeää, että ääneen lukemista voi tehdä rauhassa ilman virheettömyyden paineita. Sama vinkki toimii, oli sitten kyse lastenromaanista tai yliopiston tenttikirjasta. Tenttikirjat voi lukea ääneen kotona, parvekkeella tai varata kirjaston kokous- tai työskentelytilan maksutta Varaamosta. Lapsille lukukuuntelijoiksi sopivat sisarukset, vanhemmat, pehmolelut, lemmikit ja tarjoamme kirjastoissa lukuharjoittelun kuuntelijoiksi myös lukukoiria, jotka kuuntelevat kärsivällisesti eivätkä välitä lukuvirheistä.

Kirjaa voi kuunnella
Äänikirjaa kuuntelemalla ja samalla tekstiä seuraamalla lukemisen työn paine on poissa eli seuraamisen tarkkuudesta ei tarvitse stressata. Helmet-kirjastojen valikoimista löytyy useita tuhansia äänikirjoja, joista osaa voi kuunnella suoraan selaimella tai puhelinsovelluksella ja osan voi lanata kirjastosta CD-levynä. Jos lukeminen on vaikeaa esim. lukivaikeuden takia, niin kirjastosta voi saada tunnukset myös valtakunnalliseen Celia-palveluun, josta löytyy jo yli 45 000 äänikirjaa, joita voi kuunnella Celian omalla Pratsam-applikaatiolla. Palvelu ei maksa käyttäjälle mitään eikä käyttäjiltä kysytä lääkärintodistuksia.

Silmillä lukeminen vai kirjan kuuntelu?
Äänikirjojen lukeminen on ehdottomasti myös lukemista, mutta se vahvistaa enimmäkseen kuullun ymmärtämistä ja keskittymistä, joten mekaaninen tekstin lukeminen ei treenaudu. Pelkän äänikirjan nauttimisella on kuitenkin paikkansa, kun tietty teksti PITÄÄ lukea tai muuten vaan HUVITTAA jättää lukemisen vaiva äänikirjan lukijalle. Sen ohella lukivaikeuden kohdalla kannattaa treenata myös silmillä tekstin lukemista tai sitä vaivattomampaa äänikirjan mukana kirjaa silmillä seuraamalla. Joskus käy niinkin ihanasti, että jännittävä äänikirja ei etene kuuntelijan mielestä tarpeeksi nopeasti vaan haluatkin päästä tarinan ratkaisuun nopeammin lukemalla sen omilla silmilläsi! Silmillä lukeminen kehittyy sujuvammaksi eniten juuri silmillä harjoittelun kautta. Ei onneksi tarvitse tyytyä vain tavallisiin kirjoihin vaan hommaa voi helpottaa monella tavalla.

Helpompaa lukemista

Pienen tekstin lukeminen paksusta painetusta kirjasta ei ole kaikille se kätevin tapa lukea, silloin kun haluaa lukea silmillään. Selkokirjoissa tekstiä on vähemmän, niin lukemiseen ei tarvitse sitoutua useiksi sadoiksi sivuiksi kerralla. Toisaalta taas e-kirjan lukeminen on helppoa, kun se kulkee puhelimessa mukana ja kirja etenee ruutu kerrallaan swaippaillen silloin kuin sinulle sopii.

Lukivaikeusfontti
Myös tekstin ulkonäöllä voi olla väliä. Kirjastokortilla voi lainata e-kirjoja yli 10 000 teoksen valikoimasta. Kirjastokortilla löytyvien e-kirjojen kaikilla alustoilla tekstin voi aina vaihtaa OpenDyslexic-fonttiin, joka korostaa kirjainten muotoja tehden siitä helpommin luettavaa osalle lukivaikeuksisista. Muutkin e-kirjojen tarjoamat mahdollisuudet tekstin ja taustan värien, tekstin koon ja lukualustan valinnan suhteen auttavat tekemään lukemisesta mahdollisimman rentoa ja vaivatonta. Myös Celian kautta löytyy tuhansia e-kirjoja.

Selkokirjoista helpompaa luettavaa
Lukemista voi myös helpottaa, jos tekstiä on vähemmän tai lauseet ovat helppolukuisia. Helmet-kirjastosta löytyy jo yli 600 selkokirjaa, joissa sanastoa ja lauseiden rakenteita on helpotettu. Selkokirjojen sivuilla tekstiä on vähemmän kuin tavallisissa kirjoissa. Selkokieliset kirjat sopivat niin kieltä tai lukemista opettelevalle kuin lukivaikeuden kanssa elävälle. Selkokirjat ovat ihan oikeita kirjoja. Selkokirjoista löytyy nykyään sekä kaunokirjallisuutta että tietokirjoja.

Lue vain hyviä kirjoja!
Kun lukeminen on työläämpää kuin monilla muilla, on tärkeintä ruokkia omaa lukuintoaan lukemalla vain kirjoja, jotka kiinnostavat. Hyviä kirjoja juuri itseä kiinnostavasta aiheesta löytyy hakemalla kokoelmastamme aiheeseen liittyvillä hakusanoilla osoitteessa www.helmet.fi. Henkilökunta joka kirjastossa auttaa myös mielellään etsimään jotain kiinnostavaa juuri sinulle.

On myös tärkeä muistaa, että sujuvampi lukutaito voi kehittyä ihan hyvin ilman kaunokirjallisuuden klassikoita. Ne parhaat omat silmin luettavat tekstit voi löytää yhtä hyvin sarjakuvista, leffatekstityksistä, uutisartikkeleista, autonkorjausoppaista tai ihan muualta!

Ei anneta hidasteiden muodostua esteiksi ja nautitaan lukemisesta!

Selaa valikoimaa:

Kansainvälistä dysleksiaviikkoa eli lukivaikeuden teemaviikkoa vietetään 4.-10.10.2021. Lisätieto lukiviikosta: https://www.eoliitto.fi/dysleksiaviikko/

 

Kirjastopedagogi Anna Pöyhönen

Anna Pöyhönen

Kirjoita kommentti