Maija Ojala-Fulwood: Perhe ja verstas. Itämeren kaupunkien käsityöläiselämää keskiajalla ja uuden ajan alussa. Gaudeamus 2021.

Yleisen käsityksen mukaan kaupunkien porvaristo 1400–1500-luvuilla oli kehityksen moottori. Porvaristo koostui kauppiaista ja käsityöläisistä. Tutkimus on enimmäkseen keskittynyt kauppiaisiin, nyt on siis käsityöläisten vuoro. Alueen suurin satamakaupunki oli Lyypekki. Riiassa oli enemmän asukkaita kuin Tallinnassa. Tukholma ja varsinkin Turku olivat hyvinkin pieniä, Tukholma tosin kasvoi erittäin nopeasti.

Käsityöläiset olivat järjestäytyneet ammattikunniksi. Muunkinlaisia kiltoja oli, myös hengellisiä. Oppipojasta edettiin kisälliksi ja siitä mestariksi. Mestariksi pääsy saattoi kestää kauan, varsinkin jos heidän lukumääränsä oli rajoitettu. Mestarin odotettiin usein myös olevan naimisissa. Eri ammattikillat olivat eriarvoisia työn arvostuksen mukaan.

Kirjoittaja painiskelee usein vähäisen lähdeaineiston kanssa ja yrittää luoda kuvaa siitä, millaista kaupunkien käsityöläiselämä oli missäkin päin Itämerta.

Maija Ojala-Fulwoodia kiinnostaa naisten asema ammattikunnissa. Saattoivatko he kouluttautua käsityöläisiksi? Tai toimia puolisonsa apuna ja työparina? Tai jatkaa ammatissa puolison kuoltua? kirjoittaja erittelee erilaisia feministisiä teorioita naisen asemasta keskiajalla ja kertoo myös oman näkemyksensä.

Mielenkiintoinen havainto on, että juuri perhe toimii tuotannon perusyksikkönä.

Hauskinta on, jos lukija on perehtynyt Indrek Harglan Apteekkari Melchior-dekkareihin. Ojala-Fulwoodin kirjassa kerrotaan paljon Tallinnasta ja niin ollaan Melchiorin maisemissa: eri organisaatioiden toimivaltarajat, erilaiset killat kestityksineen ja oluenpanoineen, Mustapäiden veljeskunta jne.

Maija Ojala-Fulwood käsittelee kirjan kysymykset perusteellisesti, kertoo, miten aikaisemmat teoriat kustakin asiasta sanoivat, mitä sanovat nykyiset ja mikä hänen oma kantansa on. Koko ajan häilyy taustalla peruskysymys: oliko ammattikuntalaitos taloutta kangistava kilpailun este, vai välttämätön resurssien jakaja ja käsityöläisten aseman turvaaja.

 

Mikko Airaksinen

 

Mikko Airaksinen

Olen johtava kirjastopedagogi Ison Omenan kirjastosta. Luen laajalti kauno- ja tietokirjallisuutta.

Kirjoita kommentti