Kamel Daoud: Tapaus Meursault (Aviador 2022, suom. Leena Rantanen)
Albert Camus’n Sivullinen (1942) oli tekijänsä ensimmäinen julkaistu romaani. Se ilmestyi natsi-Saksan miehittämässä Ranskassa. Kirjan tapahtumat sijoittuvat Ranskan Algeriaan. Kirjan legendaarinen alku menee näin:
Äiti kuoli tänään. Tai ehkä eilen. Sain vanhainkodista sähkeen: »Äiti kuollut. Hautaus huomenna. Osanottomme.» Samantekevää. Ehkä se tapahtui eilen.
Tarinan päähenkilö Meursault matkustaa äitinsä hautajaisiin. Mutta hän on täysin välinpitämätön, elää kuin kuka tahansa, satunnaisten impulssien varassa. Huonoksi onnekseen hän tulee eräänä kuumana päivänä ampuneeksi arabin, ilman mitään erikoista syytä. Tapahtuma ei hetkauta häntä mitenkään. Meursault ei kuitenkaan ole tunteeton: hän on pikemminkin rehellinen eikä suostu teeskentelemään tunteita, joita ei tunne.
Meursaultin tapaus katsotaan yleensä osaksi sitä keskustelua, jonka mukaan privatisoituminen ja ärsykkeiden vyöry saa ihmisen vetäytymään kuoreensa ja tekee tästä lattean, tunneköyhän, yksiulotteisen. Keskustelun aloittivat jo Dostojevski ja Thoreau 1800-luvulla. Siihen kuuluvat Colin Wilsonin Sivullinen ihminen, Marcusen Yksiulotteinen ihminen ja vaikkapa Don DeLillon tänä vuonna ilmestynyt pienoisromaani Hiljaisuus.

Camus ei nimeä Meursaultin surmaamaa arabia. Idean Camus sai luettuaan algerialaisesta lehdestä pikku-uutisen kahakasta rannalla. Camus’n elämäkerran kirjoittaja menee niin pitkälle, että ottaa selvää arabista, joka oli lehtiuutisen takana, kertoo tästä, muttei viitsi nimetä häntä!
Tommi Melender kirjoittaa blogissa (19.3.2022):
Sivullisessa surmattavan arabin nimettömyys on puhuttanut kirjallista maailmaa pitkään. Edward Said kirjoitti 1980-luvulla: ”Arabit ovat Sivullisessa nimettömiä olentoja, pelkkää taustamaisemaa Camus’n mahtipontisille metafyysisille pohdinnoille.”

(Edward Said oli palestiinalainen älykkö).

Kari Hukkila Kerettiläisesseissään (2010) tuo esille algerialaisten raivon Camus’n arabien näkymättömyydestä. Ranskan Algeriassa ei tuomari olisi tuominnut ranskalaista kuolemaan arabin murhasta, kuten Camus antaa romaanissaan tehdä!

Kamel Daoud (s. 1970) julkaisi vuonna 2013 kirjan, joka siis suomennettiin tänä vuonna nimellä Tapaus Meursault.
Nyt arabilla on nimi: Moussa. Kertojana on hänen nuorempi veljensä Haroun. Haroun yrittää etsiä veljensä ruumista, mutta miten löytää fiktiivisen henkilön ruumis? Ja kuka on murhaaja, Meursault vai Camus?

”Tarvittiin sinun sankarisi katse, että veljestäni tuli arabi ja että hän kuoli siihen”.

Kiinnostava vuoropuhelu kirjallisuuden klassikon kanssa ja samalla vilkaisu nyky-Algerian ilmapiiriin.
Mikko Airaksinen

Asiasanat: ,

Mikko Airaksinen

Olen johtava kirjastopedagogi Ison Omenan kirjastosta. Luen laajalti kauno- ja tietokirjallisuutta.

Kirjoita kommentti