Lastenkirjastotyötä tehdään sydämellä ja innolla.  Vinkkaukset ja kohtaamiset lukijoiden kanssa luovat vuosittain suosikkilistoja. Tässä listaamme ammattilaisten jakamat löydöt tältä vuodelta. Klikkaamalla teoksen nimeä pääset tarkistamaan sen saatavuustiedot.

Heliminna Hakala: Suosikki ja uutuus 

Syksyn vinkkauksien suosikeista nousi Tuula Kallioniemen Kaksoisolennot.

Tuula Kallioniemen kirjassa ”Kaksoisolennot” kuudesluokkalaisen suomalaispoika Stefanin ja kotimaastaan Suomeen kerjäämään lähetetyn Mihain osat vaihtuvat mystisesti, kun he törmäävät toisiinsa kadulla.

Jostain syystä Mihan jalat kuljettavat hänet paikkaan, jossa hän ei ole koskaan käynyt, Stefanin kotitaloon. Siellä hänet ottaa vastaan nainen, joka puhuttelee häntä Stefaniksi. Nainen, jonka Mihai tavallaan tunnistaa äidiksi, pelästyy kovasti, koska arvelee poikansa ryytyneen ulkomuodon perusteella tämän joutuneen tappeluun. Mihai myös huomaa ymmärtävänsä kieltä, jota ei ole tiennyt osaavansa, ja vielä kummallisempaa on, että hänen omasta suustaankin putkahtaa sanoja juuri sillä oudolla kielellä.

Koululuokkansa kinginä paistattelemaan tottunut Stefan puolestaan napataan kadulta autoon ja kyyditään kerjäläisten leiriin. Kumpikin poika joutuu pohtimaan, onko omaatuntoa pakko kuunnella ja millaista on käyttää itse valtaa.

Kirja avaa lukijalle oven kahteen maantieteellisesti kylläkin Suomessa sijaitsevaan, mutta hyvin erilaiseen todellisuuteen: paperittoman ja turvattoman kerjäläislapsen elämään ja suomalaislapsen kaikin tavoin turvattuun, ja osin hemmoteltuunkin elämään.

 

Kirjarepussa 2019 Heliminna vinkkasi Tuula Kallioniemen uusinta teosta, Verkot.

Tuula Kallioniemen vuonna 2019 ilmestynyt ”Verkot” on Seren tarina. Sere on koulukiusaaja, joka itsekin joutuu kiusaamisen kohteeksi. Päähenkilö Sere on viidennen luokan keväällä todettu kiusaajien pääpukariksi. Hän joutuu vaihtamaan koulua ja muuttaa isovaarin luo. Isovaarin kanssa synkkaa, ja koti kalavesien äärellä on Seren unelmapaikka. 

Ensimmäisenä koulupäivänä on Seren maine jo tiedossa uudessa koulussa. Sere päättää kuitenkin pärjätä ja suunnittelee askeleensa huolella, jotta pääsisi sisärinkiin kuin olisi kuulunut siihen aina. Hän ei aio kiusata ketään, mutta haluaa suistaa jalustaltaan Unton, luokan kingin, jota kaikki kuuntelevat ja seuraavat. Sere saa kuitenkin huomata, että vaikka olisikin koko ajan varuillaan, kaikkeen ei voi varautua.  

Eräänä viikonloppuna Unto änkeytyy Seren kanssa kalareissuun, ja he poikkeavat autiolle saarelle syömään eväitä. Yhtäkkiä saarelle pölähtää liuta muitakin uuden koulun tyyppejä ja Sere sidotaan puuhun. Porukan viesti Serelle on: 

 ”Tää ei ole kiusaamista. Tää on opetus, tää on vain esimakua siitä, mitä tapahtuu, jos yrität kiusata.”

Tunnin kuluttua isovaari jo saa puhelinsoiton ja tietää lähteä irrottamaan Sereä puusta. Kun asiaa myöhemmin selvitellään, Sere ei halua vasikoida. Asia jää häntä kuitenkin painamaan, eihän hän halua olla mikään luuseri ja kiusaajia puoleensa vetävä magneetti, sellainen kuin vanhan koulun Näätä oli ollut. ”

Jouduttuaan itsekin kiusaamisen kohteeksi Sere muistelee entisen koulun tapahtumia ja Näätää, jota itsekin oli kiusannut. Hän muistaa, miten Näätä oli kiivennyt koulun katolle ja uhannut hypätä alas. Sere tajuaa, mitä oli tehnyt Näädälle. Ei hän ollut sitä niin pahaksi aikonut, mutta kun oli kerran aloittanut, oli vaikeaa lopettaa. Etenkin kun kaikki tuntuivat olevan samaa mieltä.

Kirjassa on noin sata sivua, joten sen lukee nopeasti. Kallioniemi on onnistunut kutomaan tiiviiseen tarinaan monia erilaisia säikeitä, ja hyvä niin, sillä onhan kiusaaminen ilmiönä paitsi yleinen myös kaikkea muuta kuin yksioikoinen.

Lukijan pääteltäväksi jää, onko Sere tyttö vai poika. Ehkä kirja myös pistää pohtimaan, onko ihmisen sukupuoli aina määriteltävä ja oleellinen asia.

 

Pirkko Ilmanen: Hirviöitä, kummituksia ja huimia kilpajuoksuja mysteerien perässä! 

Kauhu ja jännitys kiinnostavat alakoululaisia. Tämän syksyn kirjavinkkauksissa 3-6 -luokkalaisten keskuudessa suosituimmiksi ovat nousseet dekkareiden lisäksi hirviö- ja kummituskirjat. Kirjavinkkarin tarina-arkku tyhjenee hetkessä, kun innokkaat oppilaat suorastaan tappelevat kirjoista.  

Auroran koulun oppilaat rynnistivät kirjakauppaan ostamaan Hirviökäsikirjoja, kun kaikille ei niitä kirjaston hyllyistä riittänyt. Hämeenlinnalaisen lastenkirjastonhoitajan Mervi Kosken kirjoittama Hirviökäsikirja marssittaa kaikki maailman mytologioiden kuuluisimmat ihmeotukset esittelyyn.  Vaikka tämä on tietokirja, jokaisesta olennosta on myös hyvin pieni, lyhyt tarina mukana. Laura Valojärven huikean fantastiset ja runsaat kuvitukset ovat ehdoton osa kirjan vetovoimaisuutta. Kirjasta otettiin viime vuonna uusintapainoskin.

 

Espoolaisen dekkaristin Eva Franzin ensimmäinen lastenkirja Osasto 23  on ollut ehkä kaikkein suosituin kirja syksyn vinkkauksissa. Kirja edustaa historiallista kauhua. Alkuteos Hallonbacken voitti Junior Runeberg -palkinnon helmikuussa 2019. Kirja on nopealukuinen ja niin jännittävä, että aikuisenkin piti lukea se yhdeltä istumalta. Sivuja on vain 139 ja siihen nähden juoni on saatu punottua hyvin. 

Tarina sijoittuu sodanjälkeiseen Suomeen ja kertoo Stiinasta, joka sairastaa tuberkuloosia tietäen kuolevansa pian. Hänen suurperheensä on köyhä ja puoliorpo, isä on kuollut sodassa. Stiinalle tarjoutuu ainutlaatuinen tilaisuus päästä ilmaiseksi hoitoon keuhkotautiparantolaan, jossa kokeillaan uusia hoitomenetelmiä. Vadelmarinteen parantola on vähän outo paikka, koska siellä on osasto 23, tulipalossa vaurioitunut, suljettu siipi, johon liittyy jotain pelottavaa. Hoitohenkilökunnassa on outoja tyyppejä kuten sisar Emerentia. Parantolassa ei myöskään tunnu olevan muita lapsia. Paitsi öiseen aikaan Stiinan luokse saapuu aina vierailulle Ruben -poika, jonka olemassaolosta eivät muut tunnu tietävän. Stiina ja Ruben seikkailevat öisin Parantolan pimeillä käytävillä ja ystävystyvät.  

Ulkoillessaan Stiina tapaa kummallisen valkosilmäisen vanhuksen, joka varoittaa Stiinaa, että köyhille lapsille ei käy Parantolassa hyvin. Hän kehottaa Stiinaa pakenemaan. Kirjan loppua kohden jännitys tiivistyy hengästyttäväksi ja kauheuksia paljastuu. Syvätasolla kirja on yhteiskunnallisesti kantaaottava. 

 

Norjalaisen rikospoliisin Jorn Lier Horstin kirjassa Kultaisen kellon arvoitus etsitään ryöstettyä kultaista Maltan kelloa, jonka arvo lasketaan miljoonissa kruunuissa. Cecilia asuu perheensä pitämässä täysihoitola Helmessä meren rannalla. Cecilia on perustanut kavereidensa kanssa CLUEetsivätoimiston. 

Kirjan alussa kerrotaan Maltan kellon ryösporukan pomon paenneen vankilasta. Samaan aikaan täysihoitolaan saapuu useampi outo hotellivieras, joilla kaikilla tuntuu olevan jotain tekemistä Maltan kellon ryöstön kanssa. Kirjan toinen pääjuoni keskittyy Cecilian äidin kuolemaan liittyvään mysteeriin. Cecilian äiti hukkui mystisesti edellisenä kesänä ja tyttö yrittää selvittää äitinsä kuolemaa yhdessä muun CLUE-ryhmän kanssa. Samaan aikaan Cecilia kavereineen selvittää kadonneen kellon tapausta ja kohtaa vankikarkureita, ratkaisee vanhojen päiväkirjojen salaisuutta ja tempautuu toinen toistaan jännittävämpiin tilanteisiin. Kirjan lopputaistelu käydään sodanaikaisissa bunkkereissa. 

 

Alkaako mielestäsi kirjat joskus aivan liian tylsästi? Tässä on kirja, jonka alku on niin hengästyttävä, ettei kirjasta juuri muuta tarvitse vinkatessa kertoa! Timo Parvelan Pate ja Blacknessin hirviö kuljettaa lukijan Skotlannin mielikuvituksellisiin maisemiin. Pate vanhempineen, Senja ja Totti koira ovat kirjan alussa Edinburghissa museossa. Juuri ennen museosta poistumista lapset ihastelevat vahanukke-ihmissutta, jota Totti pelästyy niin, että haukkaa siltä säären irti. Kiireessä lapset eivät keksi muuta ratkaisua kuin ottaa irtojalka mukaansa ja piilottaa se auton takakonttiin. 

Seuraavaksi perhe ajaa historiallisen linnan pihaan ja vanhempien lähtiessä etsimään tietoa, onko linna avoinna lapset päättävät  hävittää ihmissuden irtojalan. Juuri kun he seisovat takakontin äärellä heidän taakseen ilmestyy alueeen vartija kyselemään mitä he tekevät suljetun linnan pihassa. Lapset joutuvat kolkkaamaan vartijan ja paiskaamaan hänet takakonttiin irtojalan seuraksi. Vanhempien saapuessa autolle kertomaan, ettei linnaan pääsekään vaan matkaa on jatkettava lapset huudattavat youtubea niin kovaa, ettei vartijan huudot takakontista kantaudu vanhempien korviin.  

Seuraavalla lyhyellä pysähdyksellä perheen auton varastetaan heidän nenänsä edestä. Näin päästään ihmissuden jalasta ja vartijasta, mutta ongelmat vain kasvavat heidän odottaessaan apua pienessä kylässä. Suuri koura kirjaimellisesti tempaisee lapset pimeältä kujalta vanhaan talon rötisköön ja alkaa todellinen seikkailu Loch Nessin hirviön sisaruksen Blacknessin hirviön jäljillä. 

 

Toni Kettinen: Tarttuvimmat tietokirjat

100 asiaa luvuista, tietokoneista & koodaamisesta (James, Mariani et.al., suomentanut Anna-Reetta Sipilä)

Tiesitkö, että Bluetooth-symbolissa yhdistyvät 900-luvulla Tanskaa hallinneen kuningas Haraldin riimuilla kirjoitetut nimikirjaimet? Tai että kännykkämme ovat tehokkaampia kuin tietokone, joka vei ihmisiä kuuhun? 100 asiaa -sarjan kuudes osa kertoo luvuista, tietokoneista ja koodaamisesta niin historiassa kuin jokapäiväisessä elämässämmekin. Värikäs ja hauska kuvitus tekee lukukokemuksesta miellyttävän ja tiedosta helposti sulateltavaa. Kirjan tekijät ovat löytäneet mielenkiintoisia poimintoja niin urheilun, videopelien kuin muinaisten egyptiläistenkin maailmasta ja kirja sopii monipuolisuutensa vuoksi kaiken ikäisille, myös aikuisille!

 

Karkkikirja – makeaa tietoa herkkusuille  (kirjoittanut Vuokko Hurme  ja kuvittanut Anni Nykänen)

Miten suklaa, lakritsi ja marsipaani syntyvät? Miksi valkosuklaa ei oikeasti ole suklaata? Edistääkö lakritsikarkkien syöminen terveyttä? Mikä on vaahtokarkkien syönnin maailmanennätys? Mitä karkit oikeastaan ovat ja miksi niin monet niistä pitävät?

Karkkikirja kertoo monenlaista tietoa karkeista ja niiden historiasta, niihin liittyvistä uskomuksista vaarojakaan unohtamatta. Kirjassa on omat lukunsa niin suklaalle, lakritsille, salmiakille, halvalle, purukumille kuin erilaisille sokereillekin. Haittoja ei käsitellä osoittelevasti, vaan oivaltavalla huumorilla. Muutenkin kirjan ote on kuvitusta myöden riemukkaan hauska. Mukana on jättipussillinen herkullista luettavaa, kuten reseptejä, ”karkinsyöjän vinkkikimara”, ”herkuttelijoita kautta aikain” sekä testi ”millainen karkinsyöjä olet?”.

Vuokko Hurme tunnetaan myös suositusta Huimaa-sarjastaan. Tutustumisen arvoinen on myös hänen viimevuotinen tietokirjansa Housuvaaran huvipuisto : huvipuistotietoa hurjastelijoille. Mummo-sarjakuvista ja Kokkiklubi-kuvakirjoista tutun Anni Nykäsen sarjakuvamainen ja karkkimaisen värikäs piirrosjälki sopii kirjaan kuin vaahtokarkki kaakaoon!

 

Kuinka suuri on suuri? – vertailujen kirja   (kirjoittanut Clive Gifford, kuvittanut Paul Boston, suomentanut Piia Latvala)

Kukapa meistä ei olisi joskus yrittänyt selittää asioiden kokoa, mittaa tai määrää siinä täysin onnistumatta. Tämän kirjan luettuasi voitkin selittää, että ihminen tuottaa vuoden aikana kolmen ja puolen kylpyammeellisen verran sylkeä ja että sinivalaan keuhkojen tilavuus on yhtä iso kuin 455 sukeltajien käyttämää happisäiliötä!

Kuinka suuri on suuri? havainnollistaa loputtoman tuntuisen määrän asioita erilaisten mielikuvituksellisten vertailujen avulla. Mukana on osiot ihmisistä, eläimistä, lämpötiloista, avaruudesta, koneista, urheilusta ja monesta muusta aiheesta. Yksinkertaiset kuvat tuovat kirjaan selkeyttä ja tekevät tietomäärästä helpommin käsiteltävän. Verratonta tutkittavaa niin lapsille kuin aikuisillekin!

 

Ihme ilmat! – miksi ilmasto muuttuu  (kirjoittanut Laura Ertimo ja kuvittanut Mari Ahokoivu)

Ilmastonmuutoksesta puhutaan yleisesti aikamme suurimpana haasteena, mutta kuinka puhua aiheesta lapselle? Ihme ilmat on ensimmäinen aiheesta kirjoitettu tietokirja Suomessa ja onnistuu tehtävässään loistokkaasti!

Kirjan aloittavassa sarjakuvassa Lotta kyselee äidiltään ilmastoasioista, mutta tätä kiinnostaa matkapuhelimen selaaminen tyttären tiedusteluja enemmän. Kasperin isä sen sijaan kertoilee lapselleen toivottomia kauhukuvia maapallon tulevaisuudesta. Lapset päättävät ottaa itse asioista selvää. Kirjassa päästään kaverusten kanssa tutustumaan hiilen kiertoon, ruokakysymyksiin, kulutuskulttuuriin, liikenteeseen, kansalaistoimintaan ja jopa -tottelemattomuuteen. Lapset saavat myös pohtiakseen, ovatko ympäristökysymykset yksilön vai yhteisön kysymyksiä. Vaikeasta aiheesta on saatu aikaan selkeä teos, joka kuitenkin helppojen ja puolivillaisten ratkaisujen sijaan onnistuu olemaan moniulotteinen, toiveikas ja ennen kaikkea rohkea. Sarjakuvantekijä Mari Ahokoivun värikkään riemukas kuvitus rytmittää tietotulvan omaksumista. Kaveruskaksikon seikkailuja ja pohdintoja seurataan kirjan sivuilla usein sarjakuvan avulla.

Ilmastonmuutoksen ratkaisemista sysätä lasten harteille, mutta myös he voivat asioihin vaikuttaa ja olla aktiivisia vaikuttajia muissakin asioissa. Kirja soveltuu mainiosti kaikille kouluikäisille.

 

Hetki ennen kuin maailma muuttui  (kirjoittanut Jenni Pääskysaari  ja kuvittanut Matti Pikkujämsä)

Iltasatuja kapinallisille tytöille aloitti sankaritarinakokoelmien vyöryn, joka ei vieläkään ota laantuakseen. Jenni Pääskysaari on onneksi löytänyt aiheeseen oman hieman tavanomaisesta poikkeavan näkökulmansa, joka keskittyy ihmisten lisäksi myös erilaisiin maailmaa mullistaneisiin ilmiöihin ja tuntemattomaksi jääneisiin ihmisiin niiden takana. Toisaalta tunnetuistakin henkilöistä on löydetty puolia, joita ei tavallisesti esiin tuoda – esimerkiksi Elvis Presley esitellään pienenä poikana, joka voitti esiintymisjännityksensä.

Muissa kirjan lyhyissä tarinoissa kerrotaan muun muassa Monopoli-pelin roolista sotavankien vapauttamisessa, sateenkaarilipun alkuperästä, otsatukan keksijästä ja The Beatlesin Hey Jude -kappaleen synnystä. Tarinoissa ovat vahvasti läsnä rohkeus, inhimillisyys, epäitsekkyys ja lasten tekojen vaikutus maailman tapahtumiin.

 

 

Mainioita lukuhetkiä!

 

 

 

Ira Cottier

“Outside of a dog, a book is a man’s best friend. Inside of a dog, it’s too dark to read.” – Groucho Marx

Kirjoita kommentti