Historia
Ari Saastamoinen: Räävitöntä! : pompejilaisia graffiteja. Gaudeamus 2020. Antiikin kirjallisuus on yläluokkaisten miesten kirjoittamaa. Nopeasti tehdyt graffitit taas edustavat tavallisten kansalaisten mieltä. Ne olivat Roomassa tyypillisesti piirrettyjä terävällä puikolla talon rapattuun seinään, hämmentävää kyllä usein sisätiloihin. Osa graffiteista oli myös hiilenpalalla tehty, tai maalattuja, kuten nykyiset graffitit yleensä ovat. Ongelma…
Lue lisääPeter Ackroyd: London. The Biography (2000) Simon Jenkins: A Short History of London. The Creation of a World Capital (2019) Koronasta ja Brexitistä viis ja nojatuolimatkalle Lontooseen! Kumpikin kirja löytyy Helmet-tietokannasta, eri painoksina (suluissa on alkuperäinen ilmestymisvuosi). Lontoon (Londinium) perustivat roomalaiset vuonna 43 jKr, keisari Claudiuksen hallitusaikana. Siitä oli tarkoitus…
Lue lisääFrancis Fukuyama: Identiteetti: arvostuksen vaatimus ja kaunan politiikka. Suomentanut Antti Immonen. Docendo 2020. Francis Fukuyama julkaisi vuonna 1992 kirjan Historian loppu ja viimeinen ihminen. Siinä hän Neuvostoliiton romahdettua ennusti, että historian lopullinen voittaja tulee olemaan liberaali demokratia. Joka kerta, kun kehitys tältä osin ottanut takapakkia on Fukuyama joutunut puolustamaan teesiään.…
Lue lisääMirkka Lappalainen: Pohjolan leijona. Kustaa II Aadolf ja Suomi 1611-1632. Siltala, 2014. Kun Kustaa II Aadolf nousi valtaan, oli tilanne Ruotsissa ja varsinkin Suomessa huono. Maa oli köyhä, sen armeija olematon, virkamiehet olivat epäpäteviä väkivaltaisia ja täysin ilman valvontaa. Tämä kaikki oli Suomessa vielä kärjistyneenpää. Lisäksi Venäjän tilanne oli sekava…
Lue lisääNiclas Erlin ja Lina Enlund: Arkea ja juhlaa Raaseporin linnassa. Suomennos: Merja Laaksonen. Akvarellit: Saga Erlin. Västnyländska kultursamfundet, 2019. 1400-luvalla rakennettu linna on lukijalle (ainakin minulle) tuttu historiankirjoista ja Mika Waltarin romaanista. Sen kukoistusaika oli lyhyt: linna hylättiin jo 1500-luvulla. Sen jälkeen se on saanut olla sillänsä. Niinpä se on…
Lue lisääJauhar, Sandeep: Sydän: historia. Suom. Antti Immonen. Docendo, 2019. Jo antiikin ajoista – jolloin paikkailtiin gladiaattoreiden haavoja – on tiedetty, että sydäntä on vaikea korjata. Vähäisintäkään sydänkirurgiaa ei osattu tehdä ennen 1800-lukua. Seuraava vuosisata olikin sitten sydänkirurgian juhlaa. Sydänkuolleisuus on laskenut merkittävästi uusien tekniikoiden vuoksi. Nyt näyttää kuitenkin edistys pysähtyneen…
Lue lisääJaakko Tahkokallio: Pimeä aika: kymmenen myyttiä keskiajasta. Gaudeamus 2019. Keskiaikaan liittyvät myytit ovat sitkeähenkisiä. Raakuus, hillittömyys, sorto, kidutus, noitavainot… Kirjoittaja on ottanut tehtäväkseen oikoa niitä parhaansa mukaan. Yllättävän usein myytti ei ole lainkaan tosi, tai on, muttei liity keskiaikaan. Joskus myytissä on siteeksi totta, mutta se on muuten liioiteltu. Jaakko…
Lue lisääToni Alaranta: Turkin historia : Atatürkista Erdoğaniin. Gaudeamus 2019. Osmanien valtakunta oli imperiumiksi suuri ja pitkäikäinen. Se romahti täysin ensimmäisessä maailmansodassa ja vähältä piti, ettei jäljelle jäänyttä osaa, Anatoliaa, jaettu vielä naapurikansojen hyväksi. Tämän Turkki kuitenkin onnistui estämään Kemal Atatürkin johdolla. Tämä sankarillinen puolustustaistelu on turkkilaisille samanlainen ylpeydenaihe kuin talvisota suomalaisille. Toni…
Lue lisääTom Phillips: Ihmiset – näin munasimme kaiken. Suom. Ilkka Rekiaro, Tammi 2019. Kirjassa käsitellään osin huumorinkin keinoin, miten ihmiskunnan historia on jatkuvien munausten sarja. Itse asiassa monetkaan eivät ole olleet munauksia, vaan kyse on ollut puutteellisista lähtötiedoista, toivottomasta tilanteesta, jossa ei edes voi tehdä oikeaa ratkaisua tai silkasta ahneudesta ja…
Lue lisää